2010-10-10

You are my sweetest downfall



I've been silent for a long time, sorry
'bout that. But I really have a good reason
for it: I've started to live again. And what

I mean about living is that I have fun
with my friends, go to school, do my ho-
mework (deadlines must not be crossed

so you have to do your essays properly
and in time, it's kinda rough but so what,
IB is), buy my own food and wash my own
clothes and other stuff. Living alone is
not so glamorous, eh... But I still like it.
Being free to do anything and minding
your own business = ♥

Okei, en kiusaa teitä mun (toistaiseksi) karulla
englannillani enää :E Pitää vaan vähän harjoitella
tota kirjottamista ihan esseekirjotusten ulkopuo-
leltakin jos joskus sitä lähtee ulkomaille yliopis-
toon. Kuulumisia siis lyhyesti: koeviikon keskiarvo
pyöreä ysi, juhlittu on ja elämä on kutakuinkin mal-
lillaan muutenkin :) Kävin kotopuolessakin tänä
viikonloppuna kääntymässä kolmen kaverin synty-
mäpäivillä ja kivaahan siellä oli pitkästä aikaa, vaik-
ka ensin olin sitä mieltä etten lähtis ollenkaan.
Onneksi lähdin♥


Mulla on ihan hassu olo. Elämä on atm
niin mallillaan kuin jonkun elämä vaan
voi olla. Hymyilen nykyään melkeen koko
ajan, on vaan niin hyvä olla :) Ei tätä osaa
pukea sanoiksi. Koulu on rankkaa joo, sen
myönnän - muttei sekään haittaa ollenkaan,
tiedän pystyväni hoitamaan sen suht kun-
nialla läpi ilman sen suurempaa stressaa-
mista. Ei mun ole pakko olla paras, en edes
pyri siihen enää. Kunhan läpäisen kurssit
niin olen tyytyväinen. Elämässä on niin
paljon muutakin kuin pelkkä koulu ^^


Täällä on ihanan syksyistä. Neulomishommat
on hiukan jääneet, mielummin kävelen ulkona ja
tuijottelen puiden värikirjoa. Vaahterat on mun
suosikkeja, niillä on kauneimmat värit. Koivujen
lehdet on aika pitkälti pelkkää keltaista, mutta
nekin on hirmu nättejä :) Mä niin rakastan syksyä.
Rakastan silti, vaikka mun sisäinen alkuihmiseni
kasvattaakin ruokahalua e-pillereiden ja pimeän
vuodenajan yhdistelmästä johtuen > oon lihonut
pari kiloa : D Ei haittaa, kyllä ne joskus lähtee jos
ovat lähteäkseen. Ei jaksa stressiä kun ei ne mis-
sään näy, ainakaan merkittävästi. 

Tekstiin väriä tuomassa kuvia partyilysta
tältä viikonlopulta ja parin viikon takaisista
iltamista täällä miun kämpässäni ^^ Paljon
ei tuu kuvia otettua kyllä, pitäis tsemppailla
sen suhteen. Haluan muistaa nää hetket aina.

Ps: Ai niin. Taidan olla ihastunut.
Ja kunnolla. Pelottaa, että olisin jopa
kiintynyt kyseiseen henkilöön liikaa...
No, en tiedä. Kattoo mitä tuosta vielä
kehkeytyy vai kehkeytyykö. Näkee sitten.

1 kommentti: