2010-12-29

Silver white winters that melt into spring / these are a few of my favourite things

Joulut on vietetty ja paluu arkeen ja omaan
kotiin on tapahtunut. Äiti tekee liian hyvää
pullaa - niin hyvää, että mulla taitaa tää 
loppuvuosi mennä kiristellessä kun mahdun
enää jotenkuten syksyllä hankkimiini H&M:n
farkkuihin, huups :D Alan jo näyttää aika
tökerölle omasta mielestäni, en tykkää. Mut
jos se nyt taas tästä, treeniä ja kunnon ruokaa
naamaan niin alkaa näyttää jo paremmalle.

Ja niistä lahjoista muuten: SAIN sen blenderin! Jes :)
Sain myös lämpimät sukat, alusvaatteita, 15 euron
lahjakortin lävistysliikkeeseen, keittiötavaraa, kaiuttimet
ja muuta pientä ihanaa. Suklaata tuli pari levyä tummas-
sa muodossa (Kiitos Emppu♥), kielsin kaikkia antamasta
mulle mitään tylsiä ja ällömakeita konvehteja... Kaiken-
kaikkiaan voin sanoa tykänneeni jokaisesta lahjasta. Sali-
korttia saati piikkimattoa ei tullut, mutta ne voin ostaa
itekin. 50€ maksaa kuukauden jumpat ja sali Gym2000:lla,
ei siis mun mielestäni paha hinta ollenkaan.

Viettelen tällä hetkellä viimeisiä päiviä isosiskon 
kanssa Turussa, se kun lähtee reissujen kautta
takaisin Britteihin koulujen alkaessa taas. Jotenkin
oon alkanut tulemaan toimeen ton kanssa paremmin
kuin ennen (Pienenä se oli aina minä, joka sai osak-
seen kaiken kiusaamisen sekä isolta että pieneltä
sisarukselta...) enkä oikein tiedä mistä se johtuu.
Meillä on ikäeroa se nelisen vuotta, eli sisko on 
tällä hetkellä kahdenkymmenen. Ehkä ollaan molem-
mat aikuistuttu sen verran, että niitä yhteisiä pu-
heenaiheita on alkanut löytymään. Tai ehkä en 
vaan ole enää niin "tyhmä äidin lellipentu" kuin
pienempänä, heh ^^' Kinataan me toki vieläkin
aika paljon, mutta ei siitä enää ota niin paljoa 
itseensä kuin ennen. Äh, tulee ikävä siskoa.

Viime aikoina blogeissa on pyörinyt noita yhteen-
vetoja vuodesta 2010 ja niiden myötä mietin, että
pitäisköhän munkin... Voi olla että repäsen tollasen
jossain vaiheessa jahka vaan ensin muistelen, että
mitä kaikkea oonkaan tänä vuonna ehtinyt tekemään.
Alkuvuosi oli yhtä sumua, kesällä oli hauskinta pitkään
aikaan ja syksyllä muutin omaan asuntoon ja aloitin
uudessa koulussa, jossa rakastuin vähän liiankin lujaa.
Perus syysmasennuksen lisäksi siis sain itkeä miehen
perään - siis MINÄ, joka aina vannoi olevansa se iki-
sinkku ja joka ei ikinä myöntäisi (ainakaan ääneen) ole-
vansa riippuvainen kaksilahkeisesta. No, sattuu sitä
paremmissakin piireissä. En vieläkään oo täysin kuivilla
kyseisestä tapauksesta, mutta päivä kerrallaan. Ei mun
maailma tähän kaadu. Ystävät ovat olleet tärkeimpiä tu-
kijoita tässäkin (thanks IB for pimping my friend list, tän
parempia ihmisiä en voisi löytää mistään. Kiitos♥)

Tässä vähän aivoja nipistellessäni huomaan,
että tähän vuoteen oikeestaan mahtuu niin
paljon enemmänkin kaikkea! Onnistunut Saksan-
matka, peruskoulun lopettaminen semihyvällä
todistuksella, ysiluokan luokkaretki Helsinkiin ja
Linnanmäelle ja huonoimpiin lukeutuvista asioista
mm. tupakointiin sekaantuminen ja siihen kiinni
jääminen. Motivaatiota odotellessa... Mutta yhteen-
vetona tämä vuosi on taas ollut niitä kasvamisen
ja kokemuksien aikoja. En vaihtaisi hetkeäkään♥

Puhdasta jaarittelua taas pitkät pätkät, koittakaa
kestää! Nyt lähden keskustaan isosiskon kaverille
kahvittelemaan, sieltä takaisin ja huomenaamulla
aikaisin hyvästelemään siskoa sen lähdön koittaessa.
Keep ya heads up mates, heippa!

4 kommenttia:

  1. Ihana oot <3 Ihana postaus <3


    Eksyisitkö blogiini?

    ~ Rita

    VastaaPoista
  2. No awh, kiitoksia :] Voisin eksyäkin tänä iltana. Tai itseasiassa nyt!

    VastaaPoista
  3. Minkä lävistyksen meinasit? :D Mieki haluun, mutta äitiuskottavuus menee sen siliän tien.. Lisäksi mies on pahastivastaan :(

    VastaaPoista
  4. Kieleen ajattelin, mutta se oottakoon (ainakin) ensi vuoden puolelle kun ehin jo tuhlaamaan ton summan napakoruun :D Äh, uskottavuudesta viis, onhan noita lävistettyjäkin äipsyjä nähty nykyaikana ^^ Tosin Markoa voi tietenkin kuunnella (ehkä) vähän...

    VastaaPoista