2011-02-20

Happy-happy holidays!

Vihdoinkin se alkoi! Ette arvaakaan miten hyvältä
tuntui saada nukkua pitkään, viettää koko päivä
vain oleillessa ja jutellessa lukuisien kahvi- ja
teemukien ohella äidin, pikkusiskon ja siskon poi-
kaystävän kanssa. Otin jopa päiväunet vielä ennen
saunaa, joka sekin tuntui liian hyvälle ollakseen 
totta. Tätä on niin kaivattu♥


Eilen siis oli viimeinen päivä koulua ennen lomaa,
ja vuorossa vanhojen tanssit. Ihailin niitä mekkoja
kieli pitkänä ja mietin, että pitäisiköhän tota ruve-
ta jo itsekin miettimään, että minkälaisen puvun ha-
luaa ja ennen kaikkea KUKA MUN KANSSA TANSSII?!
To be honest, mulla on kolme vasenta jalkaa enkä
ole ikinä osannut tanssia. Silti haluan osallistua van-
hojen tansseihin, koska se nyt vaan tuntuu luonnol-
liselta ja toisaalta hyvältä kokemukselta, jonka myötä
ehkä voisin jopa oppia tanssimaan. Epäilen kuitenkin
vahvasti, että kukaan täysijärkinen poika suostuu kärsi-
mään sitä alun varpaille astumista ja väärään suuntaan
rientäviä askelkuvioita... Elättelen toivoa kuitenkin.

Eilinen päivä oli noin muuten... No, rehellisesti
sanottuna kamala. Jostain syystä mulla oli ihan
hirvittävän paha olla ja se purkautui sitten vanhojen
jälkeen koulun vessassa, jossa heitin soiton äidille
ja pyysin lupaa lähteä kahdelta viimeiseltä tunnilta
pois. Kaikki tuntui niin ylitsepääsemättömän vaike-
alta, enkä edes tiedä miksi. Hävettää olla lukiossa 
ja löytää itsensä itkemästä vessassa ilman syytä,
mutta that's life. Joskus vaan sattuu. Sain onneksi
luvan lähteä ja suurin piirtein juoksin kotiin ja otin
päiväunet ennen Uuteenkaupunkiin lähtöä. Herätes-
sä olo oli jo parempi, ja viimeistään tänään siitä
pahasta olosta ollaan päästy jo kokonaan pois.

En oikeasti tiedä, mistä noita hetkellisiä ailahte-
luja sikiää. Yksi vaihtoehto on, että olen viettä-
nyt liian paljon aikaa yksin ja pitänyt kaikki negai-
lut sisälläni, kun ei ole ollut mahdollisuutta pu-
hua niistä kenellekään. Oma vikahan se on, kun
suoraan koulusta menee kotiin, tekee läksyt ja on
lopun päivää hiljaa puuhaillen muita kotijuttuja ja
surffaillen netissä, eli ehkä voisin kunnostautua lo-
man jälkeen sosiaalisella puolella. Toinen vaihtoeh-
to liittyy osittain ensimmäiseen, nimittäin koulupai-
neet. Asiaa on paljon, deadlineja on noudatettava ja
siinä ohessa pitäisi tehdä läksyt, hoitaa taloutta (ja
itseään), pitää yllä sosiaaliset suhteet ja ties mitä
muuta. Yksin asuminen on tosiaan kivaa, mutta sen
myötä tuntuu huonot puolet vain korostuvan. Eipä sil-
lä, en valita. Tykkään asua Turussa ja uskon, että tä-
mä tekemisten aikataulutus on vain ohimenevä ilmiö.

Lomalla aion kuitenkin ottaa rennosti! Suun-
nitelmissa on ainakin yökyläilyä Uudenkaupungin
kavereiden kanssa, serkun lapsen ristiäiset, joissa
toimin säestäjänä, pitkään nukkumista, kiireetöntä
oleilua ja kokkailua yhdessä, hyvässä seurassa. Pie-
nenä miinuksena on loman ajaksi annetut kotitehtä-
vät, joita on paljon, mutta nekin varmasti hoituvat,
kun vain ajoittaa ne viikonpäiville tarpeeksi hajalleen.
Tästä tulee hyvä loma♥


2 kommenttia:

  1. Oon itekkin löytäny itteni pari kertaa vessasta itkemästä ihan vaan ilman minkään laista hyvää syytä. Ei oo mukavaa. Kiitos postauksesta, meinasin taas alkaa huutamaan kun näin että sä olit tehny postauksen <3 Oon ihan kauhee stalkkeri xD

    VastaaPoista
  2. No problem, kiva kun tyksit! ^^ Joo, en oikeesti tajua mikä muhun meni tona hetkenä... Kävi vaan naps ja sitten jo itkin. Pelottavaa.

    VastaaPoista