En toisaalta valita ollenkaan, sillä oma kesäni ei todellakaan
mennyt hukkaan millään tavalla. Päinvastoin: olen viettänyt
paljon aikaa hyvien ystävieni kanssa. Olen nauranut (itkenytkin),
uinut, saunonut ja ottanut aurinkoa. Olen tehnyt töitä,
liikkunut ja oppinut uusia asioita niin itsestäni kuin muista
ihmisistä ja asioista. Olen ollut sivistyneesti naamat, käynyt
katsomassa ulkoilmateatteria ja uusimman Potterin.
Kaiken kaikkiaan olen nauttinut tästä kesästä äärettömän
paljon. Ja se on tärkeintä.
Tänään olen nukkunut pitkään, nauttinut aamukahvini ja
ten seurassa ja mitä vielä. Jaa niin, juuri äsken kotiudun met-
säretkeltä! Vanhempieni koti on kirjaimellisesti keskellä ei-
mitään, joten täältä on helppo lähteä samoilemaan metsiin
ja leikkimään alkuihmistä. Mikäs sen parempaa kuin harjoi-
tella kyykkyjä vattupuskien äärellä ja kantarelleja keräillessä?
Pussirullalle housujen perstaskussa tuli käyttöä, kun poimin
mukaani mm. näitä luonnon superruokia:
Great success, I'd say ;) Kanttikset keräsin hyväntekeväisyytenä
pikkusiskolle, joka pahastui viime saaliin kadotessa mun tyytyväiseen
masuuni (hups...). Käenkaalta eli ketunleipää poimin kokeiluksi, sitä
voi kuulemma käyttää salaattiin. Muistan joskus naperona syöneeni
noita metsässä ja ihan hyviltä ne silloinkin maistui, joten miksei nytkin.
Retken jälkeen vasta huomasin, että hyttyset taisivat syödä multa jalat...
No ihan sama, mulla oli kivaa! Nyt kohtapian suihkuun ja sitten unille,
huomiselle on tiedossa ah-niin-ihanaa ja ekologista mattojen pesua
meressä (...) mamman ja pikkusyssen kanssa. Adios!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti