Urheilullisesti tää viikko on ollut lusmuin ikinä. YKSI treeni salilla ja that's it. Jostain syystä en kuitenkaan ole polttanut päreitäni kun en ole päässyt purkamaan energiaani, mutta silti. Tähän on tultava muutos.
Sit mä kiittäisin taas.
- Lyhtyjen yö, joka venähti vähän pitkäksi mutta oli jokaisen kylmässä vietetyn tunnin ja taksiin palaneen euron (rapiat ~50€, jeejee) arvoinen.
- Uusi työkaveri. Nyt en oo enää se porukan newbie!
Näiden kiitosten ohella toivoisin voivanu olla kiitollinen myös siitä, että kesä on ikuinen eikä elokuu tule ikinä. Harmi vaan, että niin ei voi tapahtua...Kohta saa laulaa tätä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti