Kisajännitys, hyi...

Kisapäivä lähestyy ja mua jännittää-äää-äää!!1 Kaiken pitäis olla suht koht valmiina, treenikassi pakattu ja sheikkereissä jauhot ja pähkinä-marjamixit sivutaskussa proteiinipatukoiden kera. Enää jännätään itse kisaa niitä paria yötä, jotka joudutaan viettämään Treella hotellissa. Plus tietty ajomatka sinne ja takaisin, minä kaksi kertaa Turkuun ajaneena en välttämättä ole niin taidokas ja pitkäjänteinen että tahtoisin ajaa kumpaankaan suuntaan...

Treenit tuli päätökseensä eilen kevyen kyykyn ja penkin merkeissä. Kuluneet viikot on ollut täyttä pakkopullaa salilla, ei oo kiinnostanut sitten yhtään reenata vaikka kuinka yritti motivoida itteään kisoilla ja ties millä. Ei vaan inspaa. Veikkaan, etten kisojen jälkeen pue polvisiteitä ylleni ainakaan viikkoon... En tiedä mistä tää motivaation puute nyt kumpuaa, kun oikeesti tykkään nostaa ja näin. Kai se on kaikki kisajännitystä vaan.

Jatkan muuten hesellä ensi vuoden alun. Ainakin. Ei täältä taida tällä hetkellä löytyä työpaikkaa, joka mua kiinnostaisi enemmän kuin tämä nykyinen - ja vaikka löytyiskin, niin veikkaan ettei samanlaista työporukkaa  löytyis ainakaan. Välillä on jopa sellanen olo että kuuluu johonkin, kun töissä on. Ja se on hyvä :)

Totesin eilen miesotukselle, että mun tarttis ottaa itteäni niskasta kiinni ja tehdä enemmän juttuja. Siis ei mitään tämmöstä perus enjaksasiivotavaiksoispakko settiä vaan ihan noiden kivojenkin juttujen suhteen vois skarpata. Voisin esim. hengailla enemmän kavereiden kanssa, käydä elokuvissa, ikkunashoppailemassa, kahvilla ulkona, porukoiden tykönä dataamassa pikkusiskon kanssa ja semmosta. Tällä hetkellä mä vaan lojun kotona, nukun ja käyn välillä töissä ja treenaamassa. Ei kauheen jännittävää.

Updeittii!

Oon mä täällä! Ihan hereillä, omana itsenäni, täysissä ruumiin ja sielun voimissa jiiänee jiiänee... Katsokaas kun asia on tämä: mulla ei vaan riitä inspiraatioeikä aika blogin säännölliseen päivittämiseen. En ikinä uskoisi sanovani näin, mutta nyt näyttää siltä että semmonen juttu kuin elämä haittaa sisuskaluihini syvään uurretun datismaineen ylläpitoa. Wtf?!

Kuluneiden kuukausien aikana on tapahtunut paljon. En muista mitä kaikkea olen kertonut ja mitä jättänyt kertomatta, mutta aletaan vaikka näin:

- Vaihdoin landesta toiseen ja muutin Lokalahdelle saman katon alle miehen kanssa. Jep, miehen. Miracles do happen, don't they? Meillä on kivaa ja musta on kivaa, että vihdoin saa taas olla tavallaan "oman itsensä herra" kotona eikä tartte miettiä esim. sitä, että voiko vanhentuneen juuston heittää pois vai suuttuuko äiti (nimimerkillä kyl sitä voi vielä syödä).

- Hyvinkään SM:t meni hyvin. Penkkasin 52.5kg ja vedin 110kg, molemmat omia enkkoja. Ykkösmitali ja hyvät kekkerit. Lokakuussa oli pakko vielä osallistua Big boys Barbell Clubin (Turussa) voimanostokisoihin, jossa tein tulokset kyykky 90kg, penkki 50kg ja veto 115kg. BBBC:n kisat oli pakko käydä sen takia, että pääsen osallistumaan ensi viikolla eli 5-8.12. pidettäviin GPA-liiton voimanoston MM-kisoihin.

- Viides päivä ens viikolla on myös meikäläisen YO-lakitus, joten lakki päässä suoraan Tampereelle suuntaa hän ;) Kirjoitin "viis ämmää" lukematta sanaakaan kokeisiin. Aika hyvin. Ja ettei kukaan nyt tuu moralisoimaan, niin pakko sanoa että syy lukemattomuuteen oli puhtaan laiskuuden lisäksi duuni&treeni-kombo ja parisuhteen ensimmäisten kuukausien kuhertelumeininki - ei ollut oikeen paukkuja saati tahtoa lukea... Mut meni se näinkin. Go me!

Paljon positiivista ja negatiivista on mahtunut tähän postaamattomuuden aikaan, en millään edes muista kaikkea. Ai juu niin! Sen verran voisin vielä sanoa, että MM-kisat jännittää aivan hel_vetisti sen vuoksi, että onnistuin tossa alkuviikosta reväyttämään kylkivälilihakseni YSKÄISEMÄLLÄ. Nyt se on kipeä ja nostovyötä laittaessa tekis melkeen mieli itkeä. Rukoilen tulehduskipulääkkeiden tehon ilmaantumista asap. Voipi olla, että nostot jää puolitehoisiksi jos ei noi pillerit auta. Tai no niin, luultavasti en osallistu ollenkaan jos tiedän etten pysty kunnon tehoilla nostamaan. Mut seriously hei, lihasrevähtymä yskimällä?! Mitä hel...

Joulun/uuden vuoden tienoilla tiedossa pitkä kisatauko, seuraavat kompetitsoonit ehkä huhti- tai kesäkuussa. Siihen mennessä vois jopa tiputtaa painoa. Joo, ei oo oikein onnistunut mitkään tiputtamiset kun on niin kivaa käydä ulkona syömässä, syödä herkkuja kotona jnejne... Perus tekosyitä. Vaikka ulkonäkö ei täällä 70kg:n paremmalla puolellakaan oo mikään ylipainoisen näkönen jäätävä tankki pullamössö wannabe powerlifter, niin kyllähän mä paremmin sinne 67.5kg sarjaan menisin vielä näiden mun voimatasojen kanssa. Peilikuvakin ois vielä seksikkäämpi ;)

Oispa jo joulu. Mä haluun lunta!