Pätevä päivä maanantaiksi

Jo aamulla herätessä oli sellainen olo, että tästä maanantaista tulee hyvä. Yleensä sen huomaa heti, että jos vähänkin v*tuttaa sisko ja puhelinherätyksensä torkutusmaraton, niin edessä oleva päivä ei ole valoisa. 

Tänään ei hatuttanut, trust me! (Huomatkaa, siistin suuni - olen asiallinen nuori, hähää)

Olen ihmeellisen hyvin jäljillä kaikista kouluaineista, vaikka olen ollut useita tunteja poissa. Tein kurssivalinnat tulevalle vuodelle/vuosille tänään ja nyt se on varmaa, että suoritan lukion 3½ vuodessa. Eli enää puolitoista vuotta jäljellä, uu! Sen jälkeen pääseekin jo maailmalle ;) No joka tapauksessa. Koulun jälkeen suuntasin salille, fysioterapiaan ja ajotunnille. Rauta nousi, fysioterapeutti tarjosi rusinoita mindfullness-harjoituksen ohessa ja ajotunti oli aika hillitön. Could life taste any better? 

Paljon on vielä tekemistä, että saan kurssit plakkariin, koeviikon hoidettua, ajokortin kouraan ja kesäduunin aloitettua, mutta asiat ovat tällä hetkellä hyvällä mallilla.

19.5. onkin sitten jo meikäläisen täysi-ikäistymispäivä. Ja 20.5. on lätkän MM-finaali. Arvatkaa, mitä toivon synttärilahjaksi? No sitä, että Leijonat on finaalissa ja minä Turun baarissa valmiina juhlimaan mestaruutta! To be honest, pieni epäilys mulla on tuplamestaruutta kohtaan. Se olisi jo aika big deal. 

Jos en saa synttärilahjaksi mestaruutta, niin tällaisista haaveilen myös:

12kg kuula. Ei muovia.

Suklaata, paljon. Kaikki käy.

Vetokumi leuanvetotreeniin.

Pitkät rannesuojat kahvakuulamustelmien välttämiseen ja
hiuspanta (ei narupanta, vaan paljon kangasta!) tukkavalumien
estämiseen treeneissä.

Sporttisenlaista on, mutta niin oon määkin. Siis henkisesti.