Joulukuun ensimmäinen. Piti katsoa aamulla joulu-
kalenteri, mutta päätin etten jaksakaan. Nukuin kauan
ja sen jälkeen menin äidin kanssa leipomaan. Leivottiin
maustekakkuja ja paaaljon pipareita, monta laatikollis-
ta. Enkä itse syönyt kuin kaksi pientä viipalepiparin
reunaa ja pienen palan pienestä maustekakusta, joka
siis oli sellainen kakun näköinen, mutta se vuoka oli
muffinivuoan kokoinen. Ja ne pienet maistiaiset riit-
tivät, olen siitäkin iloinen :) Hallitsen itseni.
Selailin internetin joulukalentereja ja totesin, että
suurin osa on ihan tylsiä. Vaisuja. En tiedä mitä
odotan joulukalenterilta, mutta vois siellä nyt jotain
muuta piileksiä luukun takana kuin 'Näin pukeudut kerrok-
sittain, kun menet hiihtämään'-artikkeli... Tuo taisi olla
Pirkan tai Yhteishyvän sivuilla, en enää muista
kumman mutta kuitenkin D: Vähän nauratti. Joku resep-
tikalenteri olis varmaan enemmän mun juttu, tai
sitten sellanen missä sata ekaa luukun avaajaa saa
jonkun pienen lahjajutun kotiin toimitettuna. Vois
olla kyllä vähän vaikeeta saada niitä juttuja jos
jotkut käy avaamassa heti aamuyöstä luukun.
Mieleni tekisi tehdä kynttilöitä. Osaisinkin tehdä,
mutta en vaan vaivaudu D: Eikä ole oikeen niitä
ihmisiä kenen iloksi niitä tekisi edes, kun kavereil-
le leivon ja väkerrän jotain muuta. Mulla on paljon
kynttilänjämiä joista saisin isojakin kynttilöitä, mutta
tähän hätään ei sydänlankaa taida löytyä.
No kuitenkin, tänään pitäisi myös lukea sitä äikkää.
Luin alueen jo kertaalleen ja uskon ymmärtäväni roman-
tiikan, realismin ja uusromantiikan erot plus naturalismin
joka oli samaan aikaan realismin kanssa voimakkaasti
esillä. Lisäksi osaan nimetä pari kirjailijaa tai teos-
ta kustakin alueesta ja kertoa pääpiirteittäin näistä
kirjailijoista ja opuksista. Tiedän, että Kalevala on
Suomen kansalliseepos ja se on koottu vanhan
kansan kertomuksista plus Lönnrotin itse keksi-
mistä runoista. Kalevalanmitta on yksi painollinen,
yksi painoton tavu-tekniikkaa. Metafora on kielikuva.
Kalevalassa on alkusointuja, kuten 'Vaka vanha Väinä-
möinen' eli samalla äänteellä alkaa joka sana.
Minna Canth kannatti seksuaalitasa-arvoa ja vaati
naisten oikeuksia. Näin, enköhän tiedä tarpeeksi.
Luen sen kyllä vielä kertaalleen varmuudeksi.
Ehhee lol, otsikko on Eino Leinon Elegia-runokokoel-
masta <3 Ihan nätti siivu oli tuo minkä äsken luin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti