Mä painan nenän vasten kylmää ikkunaa ja katson ulos elämään

Selvisin taas tästäkin maanantaista. Yllättävän

hyvinkin itseasiassa, vaikka venäjän tunnilla ei Maijaa

vielä näkynytkään kun se on yhä kipeä. Toiset jonotti

sikalenssurokotetta, menin huvikseni niiden kanssa

vaikken sitä aikonut edes ottaa. Menipä siinäkin vä-

hän oppituntia kun siellä seisoskeltiin, hyvä vain. Pia-

notunnitkin on alkaneet olla rennompia, osaan kappa-

leet ja kahden viikon päästä on vapaan säestyksen

koe. Siitä mennään heittämällä läpi, kuten opekin

mainitsi. Ja mä oon jopa tyytyväinen itteeni ja 

aikaansaannoksiini, mikä on truu big deal.

Huomenna ei sitten mennäkkään kouluun, ajattelin

kyllä silti lukea englantia. Äiti sanoi, että saan olla

pois jos alan syömään kunnolla. Sen voin luvata,

sillä syönhän jo mielestäni ihan hyvin :> Ruisleipää

se varmaan ensimmäisenä tarkoitti, osti niitä ja

kiivejä tänään kuulemma minua varten.

Lainasin tänään pitkästä aikaa kirjan. Sofi Oksasen

Stalinin lehmät on ollut lainauslistalla jo pitkään, vas-

ta tänään sain asian hoidettua ja tuossahan se nyt

kuikuilee englanninkirjan päällä. Ehkä aloitan sen 

jossain vaiheessa, mielenkiinto on ainakin suht kova.

Jaksamisesta sitten tiiä, on jäänyt vähän vähemmälle

tuo lukeminen kun kummasti houkuttaa blogit sunmuut

täällä netissä enemmän D: Jos jouluun mennessä sais

luettua niin ihan jees homma, pitää skarpata.

Niin tosiaan, huomenna. Kun ei kouluun mennä niin 

on pakko kuitenkin jotain tehdä, ja oikeastaan

haluankin paljon mielummin tehdä äitin kanssa 

pipareita ja leipoa kuivakakkuja kuin rehkiä kuntosa-

lilla hernepään paimensauvan iloisessa johdatuksessa.

Eipä kauheesti jaksa innostaa tuo kuntoilu, tai jaksaa

mutta siinä on se kun sinne urheilukeskukseen joutuu

kävelemään ja vaikka mulla olisi kuinka paljon vaat-

teita niin palelen aivan tajuttomasti. Se ei ole kivaa.

Autossakin pitää olla penkinlämmitys ja vähintään

26 astetta, että mulla ei olis kylmä. Ärsyttää jo

itseänikin, mutta minkäs teet jos on huono ääreis-

verenkierto tai jotain sinnepäin. 

All I wish that everyday was christmas

Tänään se joulunalusaika alkaa ihan virallisesti.

Ensimmäinen adventti, joulukadun avajaiset ja 

vanhanajan markkinat. Kaks jälkimmäistä saa jää-

dä muiden ihailtavaksi, en ajatellut käväistä kaupun-

gissa tänään. Sen sijaan sytytin äsken kynttilän, kei-

tin teetä ja mietin että vau koulukin loppuu kohta.

Ei mikään paskempi sunnuntai siis. Tätä vois jatkua

loputtomiin eikä huomenna tarvitsis mennä kouluun.

No okei, ehkä kuitenkin nautin tästä tälleen niin

kauan kuin tää kestää, voisin melkein repästä ja 

kattoa jotain jouluista elokuvapätkää jos tulee

sellanen olo. Pääasia nyt kuitenkin on se, että

voin ihan virallisesti alkaa hössöttämään jou-

lusta (ihan kuin en ois jo aiemmin hössöttänyt,

no anyway) nyt kun se on näinkin ajankohtainen.

Neiti takkutukka, lumpeenkukka, kompuroiva raitasukka

Käytiinpäs torstaina Ikeassa ja Myllyssä ostelemassa

juttuja. Mun piti kai ostaa joululahjoja, mutta kas

kuinka kävikään - ostin itselleni vaatteita ja puhdis-

tusgeeliä :d Ei se oikeastaan haittaa, käydään kuu-

lemma vielä ennen joulua ostelemassa joten ehdin

kyllä saada siskoille ja äidille lahjat. Omaa rahaa

en kuluttanut muuten melkein ollenkaan, äiti anto

siskolle avustusta joten automaattisesti antoi

myös mullekin vaikka mulla olisi omaakin ollut.

Ei se tietenkään pahitteeksi ollut :)

Eilen oli uskonnon koe, meni ihan hyvin. Osasin

asiat ja uskon että saan todistukseen numeroa

nostettua. Jouduin eilen myös terkkarille sen luok-

kiksen huolissaan olemisen vuoksi, muttei siitä nyt

sen enempää. Vähän vain vitutti ja vituttaa vieläkin.

Se mittasi verenpaineen kanssa kun sanoin äitin

tahtovan tietää mitä se oli, syke taisi olla 47 eli

aika alhainen. Kyllä se sieltä nousee varmasti.

Täytyy sanoa, että tälläisina hetkinä mä todella

kaipaan entistä luokanvalvojaa, se ei puuttunut

ihan joka asiaan. Mä en halua luokanvalvojaa,

joka kovasti yrittää olla mun äiti.

Tänään kotiuduin justiinsa Julialta. Meijän simssit

eli hienon elämän ja kuoli tänään, nyt ryhdytään 

pelaamaan niiden jälkikasvua eteenpäin. Jos siis

enää jaksan mennä sinne pelaamaan, meinaan sattui

eilen niillä ruokapöydässä sellainen välitapaus mistä

jäi vähän katkera ja pettynyt maku suuhun. Ehkä 

niiden äiti vaan oli huolissaan mutta hei oikeesti,

siinä oli niitä muitakin ihmisiä samassa pöydässä?

Ne oli vielä jotain ihan vieraita mulle, ja silti tää

menee vaan sanomaan että kohta sulla on joku

anoreksia. Ei niin pidä sanoa siinä tilanteessa.

Oisin ymmärtänyt jos se ois mulle tullut sanoon

saman ihan yksityisesti, oisin tajunnut et joo

sehän on oikeesti vaan huolissaan ja oisin ker-

tonu sille että ei huolta, ei se siihen mee. 

Mut ei. Jäi paha mieli, kiitos.

Onneks olen nyt kotona :> Ens viikolla ei tarvi

teoriaankaan mennä, vaan jonnekin niiden konsert-

tiin jossa mä en voi esiintyä koska totesin etten 

osaa niitä niiden piisejä mikä on todellakin hyvä. 

Pianotunti siis vaan pitää kärvistellä. Sitte

tiistaina on englannin koe, keskiviikkona äikkä...

Muista en tiedä, mutta joulukuukin alkaa ens

viikolla! Ihanaa <3

I'm not perfect but I am free

Uusi lukija! Tervetuloa <3 

Tänään heräsin kamalaan päänsärkyyn ja äiti

salli mun olla pois koulusta ja jäädä nukkumaan,

mistä olin erittäin kiitollinen. Pakotti tosin syömään

aamulla paahtoleipää kun ei ollut porkkanoita, mutta

ei se mitään. En kuollut siihen. Heräsin taas jossain

puoli yhden maissa ja menin avustamaan äitiä pi-

parien leipomisessa. Saatiinkin kaikki aika nopeesti

leivottua, niitä tuli joku reilu 360 lusikkaleipää o.o

Eli hiiirmu paljon. Laitettiin ne kanssa laatikoihin 

että on valmiina myyjäisiä varten.

Kerroinko jo, että luokanvalvoja soitti eilen äi-

dille? D: No anyways kerron nyt, siis se soitti ja

kertoi kuinka on niin huolissaan siitä kun tahdon

olla paras ja kun munmielestä kasi on huono nu-

mero todistuksessa. Okei joo, noi samat se sano

mulle siinä koulun käytävällä ihmisten keskellä,

mut kertoipa nyt sitten vielä äitille että on huo-

lissaan siitä kun oon laihtunut? Oikeesti en tajua.

Kun kerrankin on tyytyväinen itteensä ja painoon-

sa ni sitten ruvetaan huolestumaan. Harmittaa.

Ehkä ryhdyn nyt lukemaan sitä bilsaa, huomenna

on koe ja on vielä asioita, joita en täysin ymmärrä.

You're faking a smile with the coffee to go

(Aww tuitui rakastuin kuvaan, pakko siis
laittaa tähän näin, hihi)

Hyi mikä päivä, onneksi se on ohi >: Venäjäntunnit

meni yllättävän nopeasti ollakseen venäjäntunteja,

sain tietää että vielä on mahdollisuus korottaa ysini

kymppiin joulutodistukseen yhden kappaleen perus-

teella tehtävän kokeen avulla. Se helpotti, vaikka

olenkin aika laiska lukemaan kokeisiin yleensäkin.

Tällä viikolla on tiedossa kaksi koetta - bilsa ja

uskonto - joista ensimmäiseen olen lukenut jo 

etuajassa pari kappaletta koska oon ollut niin 

paljon poissa tunneilta etten tajua juuri mitään.

Uskonto on suht iisipiisi kuten aina, alue lyhyt ja

älyttömän helppo. Luen sitä silti tässä joku päi-

vä, ihan vain varmuuden vuoksi.

Koulun jälkeen olin kuolla tylsyyteen ja toistoon

pianotunnilla. Ymmärrän toki että sen vapaan säes-

tyksen tutkintoa varten on harjoteltava niitä biise-

jä, mutta pitääkö niitä nyt niin hemsvetiksi yrittää

improvisoida? Soitan jotain komppia popbiisissä,

ope sanoo että joo improvisoi sinne jotain. Mitä

vittua? Ei sillä etten osaisi, vaan olettaisin kyl-

lä pääseväni tutkinnon läpi ilman mitään turhia 

koukeroita siellä taukokohdissa. Tunnin jälkeen

kävin kaupungilla ja bongasin yllättävät lahjat

äidille ja ehkä isosiskolleni, nimittäin laivaristei-

lyt :) Ne oli sellaisia mitä saa ilmaiseksi kun os-

taa Tax Freestä paljon kamaa, mutta silti. 

Annan ne ja jotain pientä lisäksi, varmasti tyk-

käävät :> Äiti sanoi kyllä ettei hänelle tar-

vitsisi mitään ostaa, mutta onhan se sanomat-

takin selvää etten suostu kuuntelemaan sitä

tässä asiassa ollenkaan.

Rahojen tuhlailun jälkeen menin kämpille

juomaan teetä ja syömään sipulikeittoa, jonka

totesin niin ällöksi että yli puolet lensi roskiin.

Eikä pahemmin ollut nälkäkään kyllä. Sitten nu-

kahdin tunniksi jonka jälkeen teoriatunnille tus-

kailemaan äärettömän tylsyyden parissa. Mutta 

kuten näette, olen nyt tässä eli selvisin <3

Huomenna ei onneksi tarvi mennä mihinkään,

mutta liikassa on sulkapalloa. Hyvä vaan että

meikäkin joskus liikkuu, muuten olisin niin laiska

ja lihoisin palloksi jos ei pakkoliikutettaisi joskus.

 

Parturillekin pitäisi päästä, pehkoni alkaa

muistuttaa haalistunutta tiilikattoa kunnon

punaisen sijaan. Ja kun rahaakin olisi vielä

toistaiseksi tallessa, joulun jälkeen asiat 

voivat olla aivan toisin.

We should never be afraid to die

No enpäs kauaa kyennyt pysymään poissa. Luulin, 

ettei sillä kirjottamisella olis mulle yhtään mitään 

merkitystä ja et pysyisin kasassa ilman näiden tur-

hien juttujen kertoiluakin, mutta kun ei. Mielessä 

kävi tosin, että alottaisin kokonaan puhtaalta pöy-

dältä, ilman yhtään lukijaa ja silleen ettei mua ihan 

helposti löydettäisi, mut en pystynyt siihenkään. 

On näitä blogimerkintöjä kertynyt tänne jo ihan kii-

tettävästi,en vaan yksinkertaisesti voi jättää niitä 

kaikkia tänne. Yhteenvetona asiasta siis; tarvitsen 

tätä blogia, olenhan kaavoihin kangistuva tähtimerkki Härkä.

Televisiosta alkaa tulla joulumainoksia yhä enemmän ja

hoksasin tänään aamulla että teoriatuntejakin on jäljellä 

enää neljä tai viisi, sitten ne on hetkeksi ohi. Hymyilin 

ajatukselle suht maanisesti. (ottaen huomioon sen, että

kukaan ei ollut kanssani samassa huoneessa - hymyilin

siis seinälle) Eilen myös imuroin koko talon kokonaan ja

tänään vähän putsailin paikkoja muuten, tuli vielä enem-

män jouluolo. Lähes jokainen postaukseni on liittynyt 

jouluun nyt pienen ajan sisällä, mutta haittaneekohan

tuo. Joulu saa mut hymyilemään kolmenkymmenenkaksi

päivää etuajassa, mikä on jo iso juttu.

Joululahjatkin oon jo suurinpiirtein päättänyt, tosin te-

kemään en niitä vielä voi ryhtyä. Kissoille ostan jotain

hyviä nappeja, isälle en ajatellut hankkia mitään koska

ei siltäkään mitään tule. Kai. No jos ihan pakko on, niin

ehkä sille vois karkkia ostaa koska niitähän se syö, se 

on lihonnut ihan kamalasti viime helmikuusta. Omapa

on mahansa, mutta mua ällöttää. Äidille pitää ehdotto-

masti ostaa jotain isompaa. Onhan se aika pieni kiitos

siitä että on käytännössä elättänyt meidät kokonaan 

tämän vuoden ajan, mutta kuitenkin. Pentikin poroa

se on halunnut ja sellasen + kynttilät kun ostettaisiin

siskojen kanssa kolmistaan niin hintaa tulisi noin 16

euroa per sisko. Ei paha siis, mutta en tiiä noiden ra-

hatilanteesta (enkä pahemmin omastanikaan) joten 

katselen sitä sitten kun ollaan lähempänä aattoa.

Siskoille pitäisi kanssa keksiä jotain hyvää ja heille

sopivaa, nekin on ansainneet lahjansa. Kavereille

sitten tosiaan teen lahjat itse, pitää niiden kanssa

vielä puhua että kuka lahjoo ja ketä saa lahjoa, on

mielestäni hiukan noloa lahjoa toista jos toisella ei 

ole vastalahjaa :d Oon kuitenkin aika varma etten

jää ilman lahjoja tänä jouluna.

Perjantaina kävin elokuvissa Maijan ja Annan kans-

sa, katsottiin se New Moon siis. (yritettiin ainakin,

siellä oli kamalasti rouskuttavaa porukkaa jotka häi-

ritsi mun keskittymistä Jaakopin vatsalihaksiin, li-

säksi Nokia Tunen huudattaminen ja kikattelu joka

ikisessä Edward- tai Jaakoppikohdassa vitutti hie-

man) Sudet oli ehdottomasti elokuvan parasta an-

tia. Yllätyin siitä, miten hyvin Emilyn ja Samin kemia

oltiin saatu näkymään elokuvassa, lisäksi loputkin

sudet olivat kaikinpuolin ihanan miehisiä ja näin.

Taisi tulla taas uusi kriteeri ihannemies-listaani:

Ole ihmissusi. Huonoakin tässä elokuvassa oli jon-

kun verran, - vaikka olikin mielestäni onnistuneem-

pi kuin Twilight - nimittäin vihastuin lopun tönk-

köyteen ja siihen, ettei Bellan tuskaa ja masen-

nusta kuvattu yhtään uskottavammin. Nainenhan

veteli perusilmeellänsä ne kaikki kohdat, jossa sen

ois pitänyt näyttää ahdistuneelta ja surulliselta?

Ja lisäksi se kaamee hyperventilointi jokasessa

kohdassa joka edeltää sellasta ahdistuneisuus-

purkausta, se ei vaan sovi. Se näyttää tyhmälle.

Tykkäsin kuitenkin enemmän kuin edellisestä, Ec-

lipsen kohdalla odotetaankin sitten jo tajunnan 

räjäyttävää kokemusta.

Tän lyhyehkön joulua edeltävän lomani aikana 

oon myös kadottanut sen 0,3 kiloa mistä voin ol-

la kovin ylpeä :> Nyt siis uskallan paljastaa pai-

noni ihan julkisestikin jos sitä joskus jossain ky-

sytään. On sitä oikeesti enemmänkin lähtenyt kuin

toi kolmesataa grammaa, joten nyt on aika voitta-

jafiilis. Kun vaan ite vielä hoksaisin sen että nyt

pitäis jotenkin osata lopettaa ja ettei ne muutamat

irtokarkit mitään haittaa. No, mä opin kyllä kun 

aikani tuskailen, ei huolia. 

Olen huomannut saavani yhä enemmän kiksejä lei-

vonta- ja ruokablogeista. Haluan perustaa vanhem-

pana semmosen itse, niitä on niin kiva kattella ja

kuolailla. Pari kertaa oon myös sieltä niitä ohjeita

ottanut ja hyviksi todennut. Tänä viikonloppuna on 

kanssa tehnyt hirveesti mieli leipoa jotakin, mutta

en sitten oikeen viitti kun äiti on eilen leiponut kor-

vapuusteja eikä niitäkään ole vielä syöty kaikkia. 

Huomenna en voi leipoa - VENÄJÄÄ, pianotunti, teo-

ria ja koko päivä kaupungissa, kuolen sinne - joten

jos sitten ensi torstaina. Silloin oon kai perjantaina

menossa Simslaneihin joten sinne olisi kai syytäkin

jotain leipomuksia viiä. Katsellaan, katsellaan.

End of chapter one

Ajattelin kertoa ilmotusluontosen asian.

Mun ei oo pitkään aikaan innostanut yhtään tänne kirjottaminen,
(joku on ehkä huomannut teksteistä jopa, oho) joten päätin
pitää taukoa ja päästää tän blogin ansaitulle joululomalle kuu-
kautta ennen joulua. Kuinka pitkään mä jaksan olla poissa tääl-
tä? En tiiä. Ehkä viikon, ehkä kuukauden. Ehkä montakin kuu-
kautta. Se nyt on kuitenkin varmaa että kun saan tän blogin 
pois harteilta niin jää aikaa siihen 0,3 kilon hävittämiseen. 
Tai no, oikeestaan tän laivareissun jälkeen se näytti olevan 0,7 
kiloa mutta en ota siitä stressiä koska se ei ollu aamupaino :> 

Eli tosiaan, näkyillään jos meikä jaksaa vielä. Rakastan teitä
puspus pitäkää lippu korkealla ja etsikää toinen blogi <3

I think I'll pace my apartment a few times and fall asleep on the couch

Eh, jouduin sittenkin eilen tettiin mennessäni pesemään ne ak-
vaariot ._. Niis oli ihan tajuton työ, yli pari tuntii meni siihen 
että ne kaikki kakstoista oli ees jollainlailla puhtaaks jynssätty-
jä ja puoliin niistä olin jo ehtiny laskea vedetkin loppusilaukseks. 
Muuta en siellä kyllä sen lisäksi tehnytkää, joten oli se kai ihan 
oikeutettu homma kahden poissaolon jälkeen. En silti pitänyt 
siitä. Siellä -oli yhellä toisellakin vika työpäivä joten tää oli le
iponu kakun, jota mun tietenki piti ottaa kun kauniisti käsket-
tiin ==) Söin puolet ja toisen puolen heitin pois koska ei ollut 
nälkä sittenkään. Kai. Arvostelulappuun - tai siis siihen työto-
distukseen vatevör - sain tosihyvät arvostelut mistä oon ihan 
ylpee, koska en odottanut että olin niinkin pätevä siellä.

Tänään taas tällanen normi konepäivä, käytiin Maijan kanssa 
tuolla pakkasessa polkees kylän ympäri kun myytiin niitä luokka-
retkikarkkeja. Saatiin loppujelopuks melkeen kaikki myytyä, kaks
jäi ja äiti osti ne. On ainakin oma osa sitte hoidettuu tästäki a-
siast ettei kukaan voi valittaa et ei noikaan myyny ni ei meekää
myydä, me myytiin aivan loistavasti ottaen huomioon paikan 
jossa me asutaan D: Täällä kun ei ihmisiä kuitenkaan hirmusti ole.

Oikeestaan odotankin jo pääsyä kouluun. Sitä rutiinin tuntua ja
tunti kerrallaan elelyä on ihan siedettävä seurata tällasen viikon
päätteeksi. (Kuitenkin seuraavan kerran postaan jotain päinvas-
tasta kun se koulu sitte ihan tosissaan alkaa) En pistä pahakseni
ees niitä aamuherätyksiä, ei ne oo koskaan ollu ongelma mulle.
Eikä kouluruokakaan oo niin pahaa ollu milloinkaan, että sen takia
vituttais olla ja käydä siellä - miinus tietenkin hernekeittopäivät,
mutta onneks siinä on sitä lihaa niin ei tarvitte minun kituutella.
Hassuu kun jotkut sanoo että ala-asteella ruoka oli pahaa, mut
yläasteella sitte taas hyvää. Öö, mä en oo koskaan ees huo-
mannu eroa näiden välillä D: Ihan syötävää kummassakin, ei 
valituksen sanaakaan. Ihme herkkänieluisiasieluisia.

Aloin tänään miettii kans jotain joululahjojakin. Tsekkailin ite-
tehtyjen lahjojen vinkkejä netistä mut en oikeen vielä osannu
päättää mitä sitte oikeesti osaisin ja viittisin lähimmille ihmi-
sille tehä. Annalle voisin oikeesti kyllä ostaa jotain, se tuskin
ilahtuu jos leivon sille ku teen sitä muutenkin. Kun vaan keksis
että mistä se vois tykätä, se on aina pirun hankalaa. Yritin tä-
nään ilmasta itseäni ja piirtää jotain jouluaiheista mistä sitten
ois saanu kivan lahjan jollekkii muttei siitä mitään tullu VAIKKA
MÄ KUUNTELIN ANTTI TUISKUN SYDÄMEENI JOULUN TEEN >:
Jumansviidu olen kadottanut kykyni. Ehkä se johtuu noista pork-
kanoista, ovat muuten hyviä.

Päivän paras juttu oli se että mun tarvii laihtua enää 0.3 kg et-
tä voin ilmottaa painoni rehellisesti julkisuuteen. No okei ei 
ollu paras mut ihan häpi olin silti >: Pienistä asioista pitää i-
loita ei muuten tuu mistään mitään. Taino tulee mutta ei mitään
hyvää tule, rupeen perehtymään noihin joulusivustoihin nyt
paremmin ja pistän joulumusaa soimaan, heipsan <3

They don't really care about us

Heis, tämän päivän vietin kipeillessä kotona, vaikka tetissä
olisin tällä hetkellä putsailemassa akvaarioita Michael Jackson-
hanskalla. Eli ei sillälailla harmita, jos tarkoin ajatellaan :D
Tehtiin äidin kanssa ihan älyttömän hyvää kasvispiirakkaa
äsken! Syön sitä tässä parhaillaan, täs on porkkanaa, puna-
ja normisipulia sekä munamaitoa plus juustoraastetta raken-
teen antajina. Uunissa on parhaillaan joku omenamurupais-
tos jonka äiti sinne vastusteluistani huolimatta tunki, eli 
sitäkin siis syödään tänään. Hassua muuten, rupes eilen yöl-
lä ihan hulluna tekeen mieli pähkinöitä enkä tiiä miksi. Kaup-
paan en pääse kun vasta joskus kun tervehdyn, pitää siis
olla pähkinöittä ja keskittyä muihin mielitekoihin. 

Viikonloppuna tekis taas kauheesti mieli mennä simslanit-
taan, siitä on jotenki tullu tapa. Ja hyvä niin, tykkään kun 
elämässä on rutiineja, jotain tuttua ja turvallista. Oon siis
perus härkäihminen, joka ei kovin helposti heitä vanhaa ja
hyvää pois vain sen takia että uusi houkuttaisi enemmän ._.
En tiedä, menenkö huomennakaan töihin. Sillon me mentäi-
siin luultavasti Turkuun hakemaan viljakäärme ja pari jotain
spesiaalimarsua, että näkisin työstä mahdollisimman mo-
nia puolia enkä pelkästään ton mitä akvaarioihin liittyy. Vois
olla siis ihan jännittävääkin, mut pitää tosiaan kattoa. Vii-
meistään perjantaina kuitenkin haluan mennä töihin, se on 
viimenen tilaisuus oppiakin jotain ja siitä vois sitten suo-
raan mennä Julian kanssa niille jos niiden äitille sopii...

Kuuntelen tässänäin Michael Jacksonia ja täytyy sanoa et
ymmärrän täysin, miks tää mies on popin kuningas. Sama
juttu kun luin tänään lehdestä piitleseistä, senkin tajuun
miks ne on ollut (ja ovat edelleen) niin kovia. Nää on näi-
tä äärimmäisiä harvinaisuuksia maailmassa, mite joku vaan
tulee ja vie tälläsen ihan perusjutun täysin uusiin ulottuvuuk-
siin. Siihen kykenee ehkä just yks ihminen miljardista. Ny-
kyään näitä ei hirveesti näy, meillä on Chisu joka on toki 
hirmu lahjakas ja näin mut ei se ihan Jacksonin tasoa kui-
tenkaan tavoita. Jackson ja piitlesit on ansainnu jokasen
kunnioittavan sanan mitä niistä on lausuttu ja aamen.

Meijän kasvispiirakasta tuli aikalailla tän näköstä, vaikka kuva ei 
olekaan omani :) Ihan älyttömän hyvää tosiaan, siis siirryn nauttimaan tästä ilman ylimäärästä tarvetta keksiä kirjotettavaa.

Itkit kuin joku olis jättänyt sut kokonaan / Eikä koskaan palaisi enää uudestaan

Ensimmäinen päivä työharjottelua takana ja mä selvisin!
... Tosin skippasin teorian äitin luvalla, mut kävin sentään
pianotunnilla työn lisäksi. Siel oli ihan jees meno, kauheen
rentoo eikä juur mitään tekemistä. Sopii mulle, mut vois
sentään jotain aktiviteettia olla huomenna kun tulee viel
pitempi päivä kun tänää ku lähdin pianotunnin takia aiem-
min. Kauhistelin kyllä et miten ne ihmiset siellä vaan ko-
koajan kahvittelee ja syö viinereitä ja hampurilaisia sun-
muuta, ei siinä varmaan oikeesti ees oo mitään kamalaa
mutta mä oon kehittänyt siitä aikalailla pakkomielteen jo-
ten kamalaa on. Nauroin tänään myös samaan aiheeseen
liittyvää juttua mikä tapahtu ihan kaveripiirissä tän päi-
vän aikana, mutta en viitti sitä tänne selittää koska en
oo oikeen varma kuka näitä lukee eikä se asia oikeesti
ees ollut hauska D: Vähän järkyttävä, kuten viineritkin.

Poistin tän seuraavan kappaleen mitä kirjotin jo aikamoi-
sen pätkän, koska sekin käsitteli ruokaa -.- Ei pyöri täm-
mösellä mielessä enää mikään muu kuin ruoka, jes.

Tänään tulee kaks jaksoa Sinkkuelämää, siit onkin jo pitkä aika kun viimeks kattelin niitä kunnolla. Ehkä paras sarja ikinä oikeesti, kaikkien pitäis ees jossain elämänsä 
vaiheessa kattoa sitä ja tajuta kuinka paljon siinä on asiaa 
mukana. Ja näin asiaa sivuten, oon alkanut pitämään myös  
Frendeistä o.o En koskaan olis uskonut näin käyvän, sehän 
oli sitä vamoa valmiiksinaurettua ja säälittävää ohjelmaa, 
jota on tehty ajankuluongelmien vuoksi ylimonta kautta 
joissa ei enää kukaan pysy perässä. Ihan jees silti.

Ens viikolla mulla on superkiva viikko, lähden laivalle maanantai-
illalla ja tuun tiistaina, olen keskiviikon potemassa lievää väsy-
mystä rankan reissun jälkeen o.o, torstaina normi koulupäivä ja
perjantaina tuntia aiemmin koulusta pois ja lähtö turkuun New 
Moonin kello kolmen näytökseen Maijan, Julian ja ehkä Annankin
kanssa :> Odotan innolla.

Hehz, soitan musaopiston vapaan säestyksen 
tutkinnossa Sopivasti lihava, kuvaa itseäni aivan loistavasti o.o
Soitan kanssa Pikkuveljen ja Jouluyön hymnin, mut ne ei nyt 
ole niin oleellisia. Sopivasti lihava on, niinku sekin että sain 
äikän aineesta 10- ja oon ilonen Teemusta koska se voi nostaa
minu äidinkielen numeroani <3 Tämä ei tosin liity nyt miten-
kään musaopistojuttuihin, mutten jaksanut alottaa sille koko-
naan uutta kappaletta kun lopetan muutenkin pian. Sipulikeit-
to alkaa muuten maistua etovalle jos syöt sitä neljä desiä yh-
den päivän aikana. Uskokaa mua, se ei oo hyväksi.

Because none of it was ever worth the risk

Odotan suht ristiriitasin tuntein ens viikon työharjottelua.
Eläinkauppa ei ihan hirveen paljon innosta, mut sit taas
kuitenkin haluan mennä sinne ja oppia juttuja. Ehkä 
tähän vaikeiluun on sekin syy että mä en yhtään tiedä 
pitäiskö jäädä kaupunkiin yöksi koko viikon ajaksi vai
tulla sieltä neljän autossa takasin ja lähteä sitte taas ai-
kasin aamulla töihin. Jossain välissä pitäis noita luokka-
retkisuklaitakin ehtiä myymään, Uusikuun liput pitäisi
varata ja ens viikolla on vielä se teoriakin, johon on vä-
hän pakko mennä kahden poissaolon jälkeen. Ei luoja,
tässä käy aina näin et jutut kasaantuu kun laiskuuk-
sissani en hoida niitä järjestyksessä D: Hupsista vain.

Kattoin taas pitkästä aikaa jääkiekkoa ja Suomi voitti,
oon aikamoinen onnentuoja. Huomenna samaan aikaan
pelataanki sitten Ruotsia vastaan, ajattelin taas olla
teeveen ääressä ja kiroilla kuin mies ellei mene kiekko
maaliin. Vaan olut ja makkara puuttuu, ensimmäinen
on pahaa ja toista olen vältellyt ahkerasti kasvissyön-
nin jälkeen. Ihmetyttää muuten oikeesti ne ihmiset,
jotka pokkana ilmottelevat että joo voisin ryhtyä kas-
vissyöjäksi, MUTTA. Niin mitä vittua, mikä mutta? Mik-
si ees vaivautua kertomaan tollasia mutta-lauseita,
ei ketään kuitenkaan kiinnosta ellet sä oikeesti oo 
ryhtymässä tai muutenkaan. Mutta on petollinen sana.
Kasvissyönnin kemiat ei pelaa sen kanssa yhteen.

Oho, ei se tuukkaan näköjään normaaleilta kana-
vilta vaan MTV3 Maxilta, tuo peli siis. Höh. 

Tänään olin Julialla (hehz joo, TAAS) ja onnistuin
jopa pidättäytymään liiallisesta namin syönnistä 
vaikka teinki sinne niitä pipareita ja muffinsseja, y-
litin itseni. No enivei kuitenkin, pelattiin taas sitä
simssiä ja päästiin siihen vaiheeseen, että niistä 
tuli vanhuksia ja kaikki lapset muutti pois kotoa ^^
Nyt rakennettiin niille soma pieni mummonmökki,
jossa ne saa viettää rauhallisia eläkepäiviään vailla
huolen häivääkään mistään työssäkäynnistä tai kirku-
vista kakaroista joita niillä oli yhessä vaiheessa ihan
liiaksikin. Rumia näistä meijän simeistä toki tuli kun
ne saavutti harmautensa, mut niinhän sen pitääki ol-
la. Niistä näkyy että on tehty paljon lapsia yhdessä.
Mentiin muuten hirmu aikasin eilen nukkumaankin,
jo kahentoista kohdilla koska Juliaa väsytti ._. Enkä
sitte viittiny natista siinä koska se on yllättävän pe-
lottava väsyneenä tai ainakin sillon kun sen herättää
unilta. Ainakin tuli sitte nukuttua kunnon yöunet, 11
tuntia o__o Ei pitäs olla univelkaa tän jälkeen, tosin
oon aina tykännyt nukkumisesta ettei ton pitäis edes
tuntua kauheen paljolta, mutta silti.

Tänä yönä vois sitten mennä vähän myöhäsemmäksi 
jos keksisin jotain sykähdyttävää tekemistä tyyliin 
loistoleffa ja paljon porkkanoita valmiiksi pilkottuna 
lautaselle. Oon nukkunut jo reilun viikon alakerrassa 
äitin sohvalla ja niin teen tänäänkin, joten ehkä äitis-
tä saa seuraa siihen <: Kauheesti tekis kyllä mieli ir-
tokarkkeja, mutta ei meillä oo enkä muutenkaan nyt
salli sitä, eieiei. Porkkanat on ihan kivoja.

En vois enää yhtään kauniimpaan kuvaan lopettaa
tätä blogimerkintää D: Heihei ja hyvät lauantait!

Ei voi aallokko lyödä jos tuuleton on taivas

1.


2.
 
3.
 
4.
 
5.


6.


+ Leivoin mariannerouhekeksejä ja -muffinsseja sekä pinaatti-
sämpylöitä, matikankoe olisi voinut mennä paremminkin enkä
usko miten oon selvinnyt pitkästä aikaa koko koulupäivästä
hengissä alle neljänsadan kalorin turvin. Huomenna englannin
koe, minkä uskon olevan suht iisipiisi :> Nyt ei enää muuta,
nauttikaa piiseistä ne on todellakin mahtavia, pistää jopa
mutkin itkemään vaikken yleensä sitä tee. Disney <3

Mid-sweet talk, newspaper word cut-outs

Tässä vietetään sitte toista päivää 38 asteen kuumeessa. 
Anna kieltää liikkumisen ja mua lievästi ahdistaa kun on
toi kuntopyörä tossa ja en saa polkea ._. Toisaalta halui-
sin kyllä vaan nukkua, väsyttää kauheesti kun heräsin 
samaan aikaan kun pitäis mennä kouluunkin, vaikka en 
sinne mennykkään. Enkä mene huomennakaan, vaik siellä
on matikkakilpailu >: Oisin oikeesti halunnu osallistua,
en kuitenkaan mikään hirvittävän huono siinä oo. En 
tosin tiiä josko siitä ees ois mitään voinu voittaa, pa-
rempi etten tiiä kyllä koska sitte tulee vaan kauheet
ankstit jos missaan jotain isoa. Nukun huomennakin.

Mamma oli tänään täällä <3 Se teki ruokaa ja kaikkea,
oli täällä sen aikaa kun iskän retardiedunvalvoja tuli
ja selitti taas kaikkitietävästi sitä että äitin pitäis nyt
meijän kaikki laskut maksaa taikka sitte aletaan myy-
mään omaisuutta että saadaan niistä maksettua jutut. 
Pistää vihaks koko ukko, vetää joka kuukausi satasen
ainakin iskän eläkkeestä itelleen ja sitte ei meinaa
meille antaa yhtään rahaa elämiseen, onha iskä kui-
tenkin elatusvastuussa meistä kun vielä alaikäsiä ol-
laan, oli sillä tauti tai ei. Meinas se äijä hermostuu
munki kanssa ku vaadin että saan olla siinä kun se
puhuu isän kanssa, väitti että "huudan väliin kaikkea
turhaa kun hän tahtoo puhua isän kanssa" ja "ei pi-
dä siitä kun istun siinä hänen takanaan ja kuuntelen".
Sanoin et no can do, mun koti ja mulla on tasan oi-
keus olla siellä missä haluankin ja että nää asiat 
kuuluu yhtälailla mulle kun on meijän laskuista sun-
muista kyse. Äiti oli oikeessa, se mies on kusipää. 

Laitoin tuonne oikeelle tollasen hienon ipodinkin 
ja siihen hyvää musiikkia, nyt voitte popittaa sa-
malla kun luette kiinnostavia juttuja täältä :> Ja
teeveestä tulee Pikku Kakkosta tällä hetkellä, et-
te arvaakkaan miten mua ärsyttää toi nainen ku-
ka rytmittää jokasen sen puheen käsillään taput-
taen ja soittaa pianoa ja laulaa -.- Nää lastenoh-
jelmat on todellakin mennyt huonompaan suun-
taan, mun aikanani tehtiin sentään vielä hyviä 
ohjelmia mitä pysty vielä kattomaankin. 

Bongasin Tvailait-blogista ihania Robert Pattinson-kuvia >: 
Tää oli yks lemppari niistä monesta, tosin oisin rakastunu
vielä enemmän jos ois saatu valkoinen flyygeli ton normin 
tilalle, paljon ihanampi olis ollut ja en ihkuta o.o Laitan 
tähän pari muutakin että saatte joko vihastua minuun tai
kiittää kun olin näinkin ihana ja jaoin nää teille <3

Jos menisin nyt kuitenkin tästä selittämästä ja ehkä ot-
taisin jotain lääkettä ennenkuin ryhdyn miettimään mi-
tä syön seuraavaksi, tää on niin pepusta olla tällailla
vähän vaan kipee ._. Kun ei mulla kuitenkaan oo muu-
taku tota kuumetta ja pää särkee sen myötä, ei oo 
flunssaa tai mitään sen tyylistä. Ainiin, ja väsyttää.
Mut sehän ei johdu mistään muusta kun musta itestäni.
Soittelen tänään vielä äitille ja puhun pitkät pätkät
tosta edunvalvojasta, muuta tekemistä en tälle päi-
välle enää keksi enkä aiokaan keksiä. Saa riittää.
Tänään laskin, että oon laihtunut viime syyskuun lo-
pusta eli noin kuukauden aikana noin 4,5 kg. Vau.