Väsynyt, mutta onnellinen

Haa! Viikonloppu saapui sittenkin. 

Tänään on ollut niin laidasta-laitaan päivä kuin vain voi olla, mielialat heitelleet väsyneestä ja flegusta tosi iloiseen ja energiseen. Ees treenille ei ois huvittanut mennä koulun jälkeen, mutta menin silti. Teen tätä aika usein, sillä yleensä kyse ei ole väsymyksestä vaan siitä, ettei oikeesti vaan viitsisi mennä. Nautin treenaamisesta, vaikka välillä joudunkin pakottamaan itseni salille. Sen jälkeen on poikkeuksetta aina hyvä olo :) Oon muutenkin sitä mieltä, että "epämukavuusalueelle astuminen" kasvattaa parhaiten. Kroppaa kuunnellen tässä mennään kuitenkin, jos oikeasti väsyttää niin sitten lähden kotiin. 

No enikeis, tänään niitä kyykkykolmosia. Pienemmillä painoilla kuin olisin olettanut, mutta keskityin tekniikkaan huolellisemmin. Hyvin män. Lonkan koukistajia ja alaselkää voisin venytellä vieläkin ahkerammin, nyt ei pääse ihan pohjaan saakka ilman lantion kippaamista eteen.

Pientä treenisalin sniikpiikkiä.

 Harvoin otan kuvia salilla, mutta tänään pääsin treenaamaan yksin niin oli ihan pakko.

Vähän naurattaa, kun nuo mun Tiimarista ostettu vihkoni ja Pepsi Max -vesipulloni (jossa on näköjään pikkusiskon cokiskorkki, huomasin vasta nyt) on niin säälittäviä verrattuna muiden bloggaajien tai salityyppien Gasp/Better Bodies/Fitnesstukku/younameit -juomapulloihin ja kimaltaviin treenikirjoihin. Onneksi noillakin pärjää ihan hyvin :D Välillä tosin kaipailen treenien kirjailuun jotain isompaa kirjaa, jonne sais mahdutettua vaikka koko vuoden treenit. Näkis kehityksensä paremmin, kun painot on yhdessä paikkaa miljoonan minivihkon sijaan.

Tein syntiä ja otin kuvan kyykkyhäkissä. Kiva tollanen
vinopose, erehdytte luulemaan mua lihaksikkaaksi fitness-
tipuliksi. Which I definitely am not.

Koulujuttuihin en tänään enää koske. Terveystiedon tutkimuksen materiaalit on (lähes) analysoitu, essee on puolessavälissä ja siinä ne hommat onkin. Kokeisiin aion toki lukea viimeistään sunnuntaina, sillä maanantaina on matikka. Kirjoitan lyhyen matikan syksyllä ja oon nyt panostanut siihen tunneilla niin, että pakko vilauttaa osaamista kokeessakin. Yhteiskuntaoppi ja psykologia on ehkä vaikeimmat koeviikon kokeet, niihin lukeminen pitänee aloittaa myös viikonlopun aikana.

Lauantaisuunnitelmissa on uusin Twilight. En myönnä pitäväni ko. saagasta, en ikinä! ;D Pienenä faktatietona kerrottakoon, että mä luin Twilightin ekan osan jo vuonna 2006 (vai olisko ollut peräti 2005, no, ala-asteella kuitenkin tuolloin vielä pörräsin) eli ennen kuin minkään maailman hypetystä oli ilmassa. Hiukan mä oon edelläkävijä... Tykästyin Houkutukseen jo ekalla lukukerralla ja kaikki kirjat on tullut luettua sekä englanniksi että suomeksi. Enkkuversiot parempia, suosittelen!

Ihanaa viikonloppua kaikille ♥ Aah, huomenna saa nukkua pitkää-ään...

Hämähäkkimies

Mihin tää aika menee? Toisen jakson koeviikko alkaa ensi maanantaina. Justhan siihen oli vielä kolme viikkoa! Pitäis väsätä yksi äidinkielen essee, yksi himopitkä terveystiedon tutkimus sekä tietenkin läpäistä noi kokeet, että vois todeta selvinneensä hengissä yhdestä vuoden masentavimman ajankohdan kouluputkesta.

 Jotenkin tämä kaamosaika on ollut helpompi kuin viime vuoden vastaava. Tokihan noita aallonpohjia on välillä könytty tämänkin vuoden puolella, mutta yleisesti olen ollut energisempi ja iloisempi. Johtuneeko säännöllisemmästä treenistä vai jostain muusta, sitä en osaa sanoa. Ilonen!

Terveystiedon tutkimukseni käsittelee elämäntapoja ja sitä,
miten ne vaikuttavat lukiolaisten kokemaan stressiin ja elämän
mielekkyyteen ylipäätänsäkin.

Äiti osti mulle Spiderman-joulukalenterin!

Treenit on sujuneet melkoisen mukavasti. Maanantaina penkki, tiistaina maastaveto ja keskiviikkona tein pelkkiä apuliikkeitä kevyesti. Tänään kävin polkemassa hyppytunnilla vähän crosstraineria :) Huomenna vielä kyykky ja se on siinä. Aloitin nyt siis tekemään niitä kolmosia, 3x3 mennään tämä ja ensi viikko. Sen jälkeen kevennellään taas ja sit saakin siirtyä kakkosiin ja ykkösiin ja yhden taukoviikon jälkeen otetaan vielä toiset ykköset. Kaivetaan se true potential kovien maksimien kautta esiin tästä likasta vaikka väkisin!

Otin tiistaina puhelimella videota 3x75kg maastavedosta, ja olis ollut kiva näyttää sitä jollekin ammattilaiselle tekniikkavirheiden tms. varalta, mutta jostain kumman syystä mulla ei ole enää kyseistä puhelinta käytössä. Ai miksi? No vaihdoin lennossa luurini isosiskon vanhaan iPhoneen!

En muuten ikinä opi käyttämään tota. Sormet osuu viestejä kirjoittaessa koko ajan väärille kirjaimille... Lisäksi en osannut siirtää numeroita tohon, joten nyt mulla on ehkä 20 kaverin numero tallennettuna. On toi silti ihan näppärä vehje.

Cheesecake master vm. 2012

Mutsin juhlat meni letkeesti. Paljon ruokaa, tuttuja ja musiikkia. Olin autolla liikenteessä enkä koskenut viiniin tai booliin. Keskityin sen sijaan ruokapuoleen, joka sisälsi kylmän ruoan (savulohta ja majoneesia, smetanaa ja mätiä, kananmunia, graavilohta ja -siikaa, marinoitua kirjolohta, suutarinlohta ja keitettyjä perunoita), salaattipöydän (perunasalaattia, perussalaattia, siemeniä, fetaa, etikkavihanneksia, kirsikkatomaatteja ja kurkkua sekä coleslawia), lämpimän ruoan (kermaperunoita, kesäkurpitsa-aurinkokuivattu tomaatti-vuohenjuustovuokaa, kukkakaaligratiinia, joulukinkkua ja sinappia) sekä jälkkäripöydän (erilaisia suklaakonvehteja, pienissä annosmaljoissa pannacottaa, aprikoosivaahtoa ja suklaamoussea, vadelmakermakakkua, mustikka-jogurttikakkua, marinoituja hedelmiä ja amerikkalaista juustokakkua vadelmamelballa). 

Tarjoilu oli hartaudella harkittu, runsas ja onnistunut, ihan äiskän näköinen. Viisikymppiseksi (hähä, pakko näpäyttää, se kuitenkin lukee tätä!) toi nainen tietää varsin hyvin, mistä (ainakin sen omat) nuoret tykkää: suklaasta, kinkusta ja juustokakusta ♥ Hyvää synttäriä äiti!

Tarjoilut ja ruoat juhliin hoitivat paikallisen amiksen opettajat ja oppilaat. Tosi hyvää palvelua! Ihmeteltiin tänään yhdessä, että miksei useammat ihmiset hanki juhlatarjoiluja ja tarjoilijoitaan tuolta. Ihme juttu.

Otsikon juustokakkumestaruuden sain syötyäni siskon brittipoikaystävän leikkaaman jättipalan juustokakkua. Väitti, etten pystyisi siihen ja lupasi syödä mua enemmän! Raukka ei tiennyt mihin ryhtyy ;) Kakun lisäksi tuli syötyä varmaan vuodeksi varastoon noita suklaakonvehteja. Aamulla ennen bileitä kiristämätön mekko alkoi tuntua melko tukalalta myöhäisillasta... No mutta, tällasta se välillä aina on. Nyt on kroppaa tankattu ja toivon mukaan alkuviikon treeneissä paukutellaan tuloksia niin, että soi!

Mun pala oli ainakin 2x ton kokonen! Jostain kumman syystä
enää ei tee mieli juustokakkua...

Mä oon vähän kahden vaiheilla treenien suhteen. Alanko nyt peruskuntokaudelle ja nostan toistomäärät 8-12 pääliikkeissäkin vai pidänkö erillisen maksimivoimajakson, jonka periaatteessa pitäisi tulla tämän juuri päättyneen perusvoimakauden jälkeen? Maksimivoiman testaaminen ainakin kertoisi missä tällä hetkellä mennään voimatasojen suhteen, mutta toisaalta sillä ei (vielä) oo mulle niin suurta merkitystä, kun voimaa pitää kuitenkin saada paljon lisää ennen kuin voi sanoa treenaavansa. 

Kas, isänpäiväkin oli tänään. Ostettiin iskälle suklaalevy ja syötiin juhlien rääppiäisiä lounaaksi. Illemmalla lämpeni poikkeuksellisesti sunnuntaisauna. En muista olenko maininnut, mutta meidän iskällä on Alzheimer. Taudin kanssa eläminen ei aina ole helppoa, mutta onneksi muistot kannattelee eteenpäin :) Kun me oltiin pieniä, niin muistan meidän tyttärien kärttäneen iskältä omenaviipaleita, kun se veisteli puukolla niitä ittelleen ruokapöydän ääressä. Kun iskä teki vielä töitä, niin sillä oli sininen työhaalari ja metallinen termospullo täynnä kahvia. En muista tavanneeni pyhämaalaista, jolla meidän iskä ei olis joskus käynyt sähkötöissä - itse asiassa vieläkin moni mainitsee kesällä kahvilassa käydessään, että "hei, sun isäsi on ollut meillä maadottamassa/laittamassa sähköjä/tjsp" :) Semmonen työmyyrä se meijän isi aikoinaan oli.

Kohta kai pitäis unta tapailla. Huomenna kouluun ja perjantaina terveystiedon tutkimuksen ja oman terveyskartoituksen deadline. O-ou.

Kevyttä viikkoa, tällä kertaa ihan oikeesti

Dodiin, nyt on saatu keventelyt hyvään alkuun. Maanantaina vielä kova jalkajumppa, mutta tiistaina pidin tavoistani poiketen lepopäivän ja nukuin sen kunniaksi päiväunet (ei muuten kannattanut, koko loppupäivä meni vähän sumussa ja nukkumaan tuli mentyä uudelleen niin myöhään, että sammutin kellon ja meinasin myöhästyä fysioterapiasta). Tänään tein kevyen rinta-käsijumpan, ministi crossaria päälle ja illalla lentopalloiltiin puolitoista tuntia. Nyt maistuis uni ja sauna!

Saunassa kuuluu maata, ei istua!

Viime viikonloppuna oltiin tosiaan siellä omaan asuntoon muuttaneen kaverin luona. Sillä oli suklaakonvehteja tyrkyllä ja syötiin Annan ja Kirsin kanssa ne kaikki. Hähää! Loppuillasta lähdettiin yllärikemuihin toiselle puolelle kaupunkia. Oli ihan jees, vaikka yleensä selvinpäin humalaisten kanssa oleminen on täyttä tuskaa :D 

Tämän viikon lauantaina meillä onkin mutsin 50-vuotisjuhlat, ihan viralliset sellaset, heti musan projektikurssin treenien jälkeen. Äiti on ihana ja musiikki on kivaa, mutta välillä haluis vaan totaalikoomata viikonlopun ympäri, kun tuntuu että alkaa kaamosväsymys ottamaan tiukempaa grippiä taas kerran. Isosisko ja sen poikaystäväkin tulee perjantaina meille. Joudun luovuttamaan huoneeni niille ja nukun itte Annan kanssa. Lupauduin kattomaan Sex and the City -maratonin sen kanssa :) Kattokaa tekin, se tulee pe klo 21!

Ei kai tässä taas muuta. Tai ehkä voisin näin oleellisena detaljina mainita, että oon rakastunut kaurapuuroon :D Se on parasta. Tässä on pidetty pientä breikkiä puuron kanssa syystä tai toisesta, mut nyt ollaan valmiita jatkamaan ja Facebook-status on taas turvallisesti parisuhteessa sinkun sijaan. I love my puuro ♥

 Nojöö, se siitä. Tekis mieli kirjoittaa useammin, mutkun en tiedä onko mulla mitään asiaa ja vähän pelottaa antaa itsestäni tänne kaikkea, kun tiedän monen perheenjäsenen ja koulukaverin lukevan tätä. Toisaalta se on ihan sama mut toisaalta taas ei. Hmm. Vaikeita asioita.

Käytä sitä persettä!

Viikon alussa oli vielä sellanen olo, että perjantai ei tuu ikinä. Siis mikä väsymys ja uupumus! 

Koko ma-pe aikavälin olen nukkunut huonosti ja treenannut lupauksistani huolimatta kovaa (ts. mulle kovaa, oon meinaan tehnyt neljä salitreeniä + kaksi kunnon 45min aerobista). Kun tähän vielä lisätään kahden viikon päästä alkavan koeviikon aiheuttama ennakkostressi niin avot, tyttö on ihan paineissa. Meidän pitää tehdä terveystiedossa joku tutkimusraportti, jossa on miljoona sivua ja sen lisäksi vielä oma terveyskartoitus aiheista uni-ravinto-mieliala-päihteet, ja molempien palautuspäivä on kahden viikon päästä eikä kumpikaan oo edes puolessavälissä. Lisäksi mun pitäis kirjottaa äidinkielen kirjoituskurssin essee valmiiksi tässä viikonlopun aikana, palautus ensi keskiviikkoon mennessä. Se tekele on sentään jo yli puolenvälin mut silti. Karrrmee ressi! Mä en vissiin ikinä opi asennoitumaan kouluhommiin rauhallisesti, aina ne vanhat perfektionistiminän piirteet tulee esiin. Höh.

Onneksi perjantai tuli kuin tulikin ja onneks olin niin reipas, että jaksoin odottaa sitä. Hyvä minä ♥

Päivän pornopläjäys. Miksi mulla on tämmöstä koneella...

Treeneistä sananen. Palautumisen heikkouden huomaa, sillä eilen ei noussut penkistä se mikä vielä viime viikolla nousi kevyehkösti. Nyt PITÄÄ levätä, ihan oikeesti. On se jännä, miten tunnistaa itsessään väsymyksen oireet, mutta silti jatkaa vaan. Just tällaset ihmiset ärsyttää mua. Ärsytän siis itseäni. Aina pitää näköjään takoa sitä päätään seinään niin kauan kunnes taju lähtee.

Mutta, otsikkoon palatakseni! Kävin tänään korvaamassa yhden liikkatunnin punttisalin puolella. Sain yhdeltä vn-tyypiltä tekniikkaopastusta ja nyt olen montaa asiaa viisaampi. Joka treenissä kun pidän nää tänään opitut asiat mielessä, teen toistoa toisen perään ja nakutan niin perkeleesti, niin kohta homma tulee selkärangasta. Penkkitekniikkaan korjattiin tangon laskupaikkaa, vedossa pitäydytään enemmän kiinni tangossa ja otetaan paineet ylhäällä + pidetään olkapäät rentoina ja kyykyssä työnnetään persettä taakse enemmän ja pidetään rinta edessä. Onneks toi kyykkytekniikka selvisi, oon nimittäin tähän asti tehnyt kyykkyä pitkälti polvien kustannuksella. 

Note to self: tee kyykkyä boksille. Se auttaa.

Viikonlopun pläänit ei oo sen erikoisempia, sen esseen aion tehdä ja huomenna käväistään kaupungissa kera siskon. Mennään kattomaan yhtä kaveria, joka on justiinsa muuttanut omaan kämppään. Siinä kai ne tärkeimmät. Trevligt veckoslut på er alla! ♥