Sokrates oli hieno mies

Härregyyd, 138 lukijaa! Miten tää on mahdollista, kun en edes päivitä joka päivä saati että mun päivitykset koskaan olisi mitään erikoisjänniä tai syvällisiä? Ei kai sillä niin väliä, kiitos kaikille ♥ Ja tervetuloo uusille!

Ei mulla nytkään ole juuri mitään asiaa, kunhan tulin päivittelemään mun fiiniä straight-legged-walkia, jota oon tänään harjoittanut filosofian kokeeseen mentäessä ja sieltä poistuessa (koeviikon eka ja samalla toiseksi vika koe, ah). Syynä tähän on tietysti eilinen kyykkytreeni, jonka apuliikkeisiin otin hiukan vaihtelua kyllästymisen vuoksi. Lämmittelyt crosstrainerilla, foam rolleria vähän jaloille, pari lämmittelysarjaa pelkällä tangolla ja pikkulevyillä ja sitten hommiin:

1. Kyykky 5x42,5kg 5x47,5kg 5x52,5kg
2. Kyykky 60sek palautuksilla 5x10x30kg

3. Kyykkyhypyt 3x10 (räjähtävä ponnistus, polttaa-aa...)

Ja loppuun vielä:

4A. Selän ojennus 2x
4B. Voimapyörä 2x10
4C. Vatsarutistus alakaltevalla penkillä 2x15
5. Lantionnosto 15kg lisäpainolla, pito yläasennossa 1xfailure

 

60 sekunnin palautuksissa ei oo muuten mitään hauskaa. Ei_mitään. Pitäis varmaan alkaa tota aeeroopista kuntoa harjoittamaan, kun hiki virtasi ja huohotutti niin kovin että vähän jopa säälin itteäni. Tohon päälle kun teki kyykkyhypyt, niin tukanrajasta sai poimia hikipisaroita kauhakaupalla. Hyvä treeni!

Tulihan tuota maanantaina penkattuakin, muistaakseni pari vitosta 30kg, 35kg ja vika sarja toistomaksimi 10x37,5kg. Not bad at all tämäkään jumppa, vielä tänäänkin tietää tehneensä :) Loman aikana tekis niin mieli poiketa ohjelmasta ja kokeilla nostaa se viisikymppiä ihan varmistajan kera ja kunnolla palautuneena, sillä niin kauan oon sitä jo hakenut että mun on PAKKO saada se nyt eikä ensi vuonna.

Maastaveto ja kyykky jo suoritettuina, penkistä
uupuu se kymppikilo vielä tänkin jälkeen... Ei kauaa!

 

Huomenna ei oo koetta, mut treenipäivä kyllä. Tänään lepuutellaan päätä ja valmistaudutaan treenin lisäksi myös juorukerhon kokoontumiseen, joka sekin on huomenna. Mennään tyttöjen kanssa viettämään iltaa juoruillen, rentoutuen ja luonnollisesti myös hyvin syöden ;) 

Josta tulikin mieleeni... en oo muuten vieläkään päässyt pois siltä herkuttelumoodilta, joka kirjoitusviikolla alkoi... Alkaa jo vähän turvottamaan :D Hyviä vinkkejä otetaan vastaan, en haluis olla kesälomalla aivan bulkkikunnossa! Vähän jo mietin sellasta bootcamp-tyylistä haastetta 60 päivän ajaksi, jokaisella osallistujalla ois joku tavoite (treenaan joka viikko väh. 2x, en syö karkkia kahteen kuukauteen jne) ja sit vois kesäkuun alussa olla kaikki tyytyväisiä itteensä, kun on skarpattu kesää varten ;) Hahaa. Ei mitään dieettejä mulle enää, kiitos, mutta joku roti tähän ois nyt saatava.

Heippa kirjoitukset, nähdään taas syksyllä!

Kirjoitukset ohi tältä keväältä, JES! ♥ Ette voi uskoa, miten helpottunut olo mulla on. Väsymys on valtava, vaikka oon nukkunut samoja määriä kuin aiemmin ja syöty on törkeesti, mut onpahan näkyny reeneissäkin - 45kg penkissä on jo niin kevyt, että se on enää varmistaja ja 50kg on mun. Tai sit ei oo, tällä egoilulla kuitenkaan nouse ;) Lisäksi kevyestä viikosta huolimatta on tullut vähän reviteltyä ja otettua - suht kevyitä, mutta silti - ykkösiä ja kolmosia penkin lisäksi myös kyykyssä, jossa "kovin ykkönen" 60kg oli ainakin omien tuntemusten perusteella nätti ja helppo. Seiskakymppiä kesään mennessä, oisko mitään? (Huonot) hiilarit on ehkä antaneet energiaa treenata, mutta pirusti ne kismittää kun ne tarttuu tohon keskikroppaan ponttooniksi ja kun niitä ylipäätänsä äityy syömään syystä että on ikuinen tunnesyöppö. Jännä juttu toi ressi, jos joskus oppisi ottamaan edes vähän rennommin...

Sitten muihin aiheisiin, Eveltä tuli haaste ja se tehdään nyt!

Haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun tulee keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.
Oon tehnyt tän saman jo jonkin aikaa sitten ja silloin taisin keksiä kysymykset ja vissiin haastoinkin ihmisiä (ei voi muistaa enää eikä jaksa tarkistaakaan, lolz), joten tällä kertaa jätän haastamiset väliin ja kymysyksiä keksin minkä viitsin. Sori, ette voi odottaa muuta tällaselta tyhjäpäältä joka on just vuodattanut kaikki tietonsa lihasvoiman hankinnasta ja karppauksesta terveystiedon ylioppilaskirjoituksissa ;D

11 (turhanpäiväistä) faktaa minusta:

1. Metsästän parhaillaan epätoivoisesti Uudenkaupungin jokaisesta kaupasta Ben & Jerry'sin uutuusmakua, sitä misson maapähkinävoita! TAHTOO!
2. Jätin tänään kirjoituksissa vastaamatta yhteen kysymykseen, olin pahis. Enintään kuuteen sai vastata ja mä vastasin viiteen. Powerit loppu ihan totaalisesti kahentoista aikaan, ei ois millään pystynyt tuottamaan enää mitään järkevää tekstiä niistä aiheista, joita siellä oli.
3. Edelliseen viitaten, en lukenut yhteenkään kokeeseen (ruotsi-lyhyt matikka-terveystieto) tällä viikolla. Silti uskon (ei, vaan tiedän) pääseväni läpi niistä kaikista ja se oli myös alusta alkaen mun tavoitteeni.
4. Käytän aina samaa kahvimukia (Iittalan sininen Taika♥) niin kauan, että sen sisäpuoli alkaa muistuttaa vuosia pesemättä jäänyttä akvaariota - sillä erotuksella toki, ettei siellä kasva levää. Mut ruskea se on.
5. Lift big eat big on paras sivusto ikinä!
6. Luen kaikki blogit läpi päivittäin, mutta oon tosi laiska kommentoija. Sori...!
7. Mun vakioiltapala on 500g rahkaa mehukeitolla. Yhdestä purkista ei tuu muuta kuin iso kiukku.
8. Mitähän vielä, hmm... Mä oon tosi hyvä välttelemään velvollisuuksia! Mun motto vois hyvin olla "Tee huomenna se, minkä voisit tehdä jo tänään". Lol.
9. Ihailen aina pikkunaperoita, kun ne kyykkää. Se käy niiltä niin luontevasti että käy melkeen kateeksi ja kiukuttaa, kun oma liikkuvuus on mikä on ja joudun tekemään tolkuttomasti duunia, jos vielä joskus haluan päästä täydelliseen syväkyykkyasentoon ilman korotusta kantapäiden alla.
10. Maailman kaunein liike on maastaveto. Se traditionaali, ei sumo.
11. Mun kiinnostus Optimal Performancen Muscle Madnessia kohtaan heräsi tänään illalla sillä samaisella sekunnilla, kun eksyin Octavian blogiin ja näin sen kehityskuvat. Tsiisös!

Eve kysyy, minä vastaan:

1. Viimeisin asia mitä olet syönyt ja juonut?

- Zerolimpskaa ja omenan tossa äsken huitaisin.
2. Parhaat näkemäsi elokuvat?- Brokeback Mountain!, The Sound of Music, Potterit, The Dark Knight, ööym... Tykkään niin monesta elokuvasta, ettei sitä parasta oikeastaan ole. Kaikissa edellämainituissa on ollut jotain, joka puhuttelee mua vielä elokuvan jälkeenkin.
3. Mitkä ovat TOP3 tavoitettasi elämässä juuri tällä hetkellä?- Voimatasot kasvuun, oikean ja terveellisen syömisen oppiminen & omaksuminen ja parempi stressinhallinta.
4. Millainen pukeutumistyyli olisi sinulle kaikista epämieluisin?- Pissis-ihqdaa-pinkkionpop ja törkeesti pakkelia naamaan + joka aamu 1h veskissä meikkaamassa ja suoristamassa tukkaa... Jooei. Mielummin oon tämmönen likainen hippi, säästyy aikaa tärkeämpiin asioihin kuten syömiseen ja treenaamiseen.
5. Kun tulet päivän päätteeksi kotiin, mitkä asiat teet ensimmäiseksi?- Syön! Otan laukusta ylimääräset kamat pois ja laitan huomisen kamat valmiiksi, juon kahvia, kone auki.
6. Miten hemmottelet itseäsi?- Suklaalla... Tänään tosin hemmottelin itseäni treenillä ja sitä tarttis ruveta harrastamaan vielä useammin kuin tota ensimmäistä.
7. Suurin paheesi?- Saako tähänkin sanoa "suklaa"?
8. Jos saisit esittää matkatoiveen joka sinulle maksettaisi, minne matkustaisit ja miksi?- Tällä hetkellä haluisin lähteä Kanadaan. Oon ollut yhteydessä yhteen treenaavaan, mukavaan naishenkilöön siellä ja just puhuttiin matkustamisesta ja hänen halustaan lähteä reppureissaamaan Suomeen. Kanada on jännällä tavalla samanlainen kuin Suomi, mut silti niin erilainen. Se wildlife ja metsä ylipäätänsä ois varmana mielenkiintoista koettavaa! En silti kiellä, ettenkö matkustaisi heti vaikka Teneriffalle tai muuhun yhtä pahaan turistirysään ihan vaan siksi, että I am SO in need of a vacation...
9. Mottosi?
- Stay hungry, stay foolish. Steve Jobs on maailman hienoin mies.
10. Mieluisimmat musiikkityylit tai artistit?- Poppiskama menee välillä koneella lööbaillessa, mut salilla soi aina hevi, metalli, raskaampi rokki ja muu vastaava. Suomalaisista parhaimpia Kotiteollisuus, Stratovarius, Sonata Arctica ja Mokoma, ulkomaan tähdistöstä GnR, Lamb of God, Metallica, Iron Maiden, Slipknot...
11. Viimeisin ostoksesi?- Ostin pari omenaa torstain bilsaretkelle evääksi. Omenat on ihan parhaita, oon niin koukussa niihin!

Mä mitään kysymyksiä jaksa tehdä. Se on uniaika just eikä melkeen, öitä puput!

Ps. Tehtiin pikkusiskon kanssa mokkapaloja tänään. Taivaallisia!

Takki tyhjänä jo nyt

Ruotsin YO-kirjoitukset ohi. Läpi se nyt ainakin tulee menemään, vaikka kuuntelut menikin huonosti niin toi meni mun mielestä jopa hyvin. Ja pakkokin oli mennä, sillä istuin salissa melkein 5h enkä sen takia päässyt edes treenaamaan! Jos olisin päässyt, niin mitään kevyen viikon treeniä en takuulla ois tehnyt. Oli takki niin tyhjänä kun pois pääsin, että salilla ois ollut pakko kyykätä tai mavettaa itsensä tärviölle.

One down and to more to go. Sen jälkeen saakin ens viikolla ryhtyä lukemaan koeviikon kahteen kokeeseen (bioteknologia ja filosofia). On tää aika pyllystä, jos saan sanoa. Onneks äiti toi kaupasta kasan suklaata ja jogurtticasheweita omalle pikku stressisienelleen.

Tää viikko meneekin varmaan aika laaduttomin eväin ja vähin treenein. Ehkä ens viikolla sitä ehtii ajatella muutakin kuin sitä, miten tarttis osata esim. kaikki ja selvitä kokeista huolettomana ja loistoarvosanoin...

Arpajais-varpajaismainos!

Rakas blogitoverini Lady Puntti järkkäs aivan mahtavan arvonnan, jossa voi voittaa mm. fudgesuklaata, minkä sanotaan painuvan suoraan lihakseen ATP-energiaksi! Tsek it aut! Tsekatkaa toki myös leidin blogia muutenkin, tällä naisella on sana hallussa ja rautaakin nousee enemmän kuin tavistyypillä. Ihana otus ♥

Kuulumisia kera kesäfiilistelyn

Juhannus 2012. Mää ja Kirsi ♥

Kolme viikkoa painettu neljä treeniä viikossa + katabolia-aerobista siihen päälle ja nyt on edessä se viikko kun tulisi keskittyä kropan palautumiseen. Tiedossa siis venyttelyä, putkirullailua, unta, saunaa ja yo-kirjoitukset... wait, what?! Joo, en oo vieläkään lukenut enkä tiedä aionko edes. Eijaksainspiroitua.

Kevyt viikko on aina henkisesti haastavaa aikaa tällaselle välillä turhankin pakkomielteiselle ihmiselle, joka varmaan treenaisi läpi kyynelten ja väsymyksen jos joku käskisi... Jokaisen kevennyksen jälkeen sitä kuitenkin joutuu toteamaan itselleen, että kyllä tää oikeesti toimii. Kroppa tarvii myös lepoa ja vaikka mielelle on vaikeaa pysytellä tyttölasten raudoissa (kun niihin vähän isompiin, pikkupoikien rautoihin on vihdoin päässyt käsiksi, hehöha) ja jättää toistoja reilusti varastoon, niin viikon jälkeen olo on kuin uudella ihmisellä. Pari ensimmäistä treeniä kevyen viikon jälkeen on tosin lähes poikkeuksetta hieman hakemista, mutta sen jälkeen saa huoletta lisätä rautaa tankoon. Muistakaa siis levätä, se kannattaa ♥

Minä ja karvanaamapallero v. 2009. Tucca oli
aika muikeen värinen ja äitin teepaita vielä muikeempi!

Kuluneen viikon aikana olen treenien lisäksi fiilistellyt aurinkoa ja haaveillut kesästä. Pistää oikeen vihaksi toi lumi, lähtis jo hukkaan! Torstain treenissä tein vinopenkkiä tangolla kaikki sarjat (8,7,6) 30kg kun viime treenissä tein vaan yhden sarjan ko. painolla. Parannusta siis! Tissit mulla on heikot, siks varmaan oonkin huono penkkaaja. Paitsi että tein yhden oivalluksen keskiviikkona liittyen juurikin tohon penkkiin ja luulen, että tiedossa on isompia rautoja tisseistä huolimatta so stay tuned! 50kg aion saada rikki ennen toukokuuta. Mut joo, perjantaina vetotreeni ja 3x70kg maksimisarja vyön kanssa, varoja jäi sen verran että varmaan ainakin vitonen ois tullut. Ei vaan viikonlopun autopilotilla oikeen viitsinyt lähteä repimään. Tekosyy!

Lauantaisin ollaan nyt pari kertaa siskon kanssa katottu leffaa, saunottu ja syöty hyvin. Tänään käytiin päivällä bodaamassa mammalle uusi jääkaappi kerrostaloon ja sen jälkeen mentiin kebabille. Mm, kebab salaatilla... Illaksi tehdään luultavasti tortilloja ja sen lisäksi mulla on Parrotsin jogurtticasheweita pieni pussillinen jemmassa. Kun arkena viipottaa paikasta toiseen ja miltei unohtaa syödä, niin nää viikonloput tasapainottaa kyllä ihan hyvin tuota ravitsemuksellista puolta ;D Karkkia ei tänään tee mieli, mutta välillä menee sitäkin. Ja pullaa kans. En halua nipottaa liiaksi, kun en oo menossa mihinkään kisoihin. Man måste njuta också hei!

Hyvää viikonloppua kaikki karvaiset ja karvattomat, kuullaan taas ensi viikolla (lupaan!) ♥

Alkuviikon treenejä

Ennen penkkitreeniä. Näin virkeältä näytän maanantaiaamuisin!

Hola taas! Uusi viikko pyörähti käyntiin eilen penkkitreenin merkeissä. Kolmatta viikkoa voimajaksolla viedään, ja takki alkaa olla jo melko tyhjä - vähän meinaan väsytti lähteä jumppailemaan eikä fiiliskään enää ollut niin go-go kuin mitä kahdella ekalla viikolla. Mulle kaikkein toimivin sykli kovien viikkojen ja lepoviikkojen suhteen on 3:1, neljää viikkoa en millään jaksaisi painaa samoilla tehoilla.

Jonkinnäkösen treenin sain kuitenkin aikaiseksi. Wendlerin 5/3/1-systeemissä kolmannella viikolla tehdään pääliikettä 1x5, 1x3 ja kolmannessa niin monta kuin menee. Ekalla viikolla mentiin 2x5 + kolmas sarja 1x5+ eli enemmän kuin viisi ja toinen viikko 2x3 ja 1x3+ eli enemmän kuin kolme. Ja näihin on siis painot laskettu valmiiksi tietyllä nettilaskurilla omien maksiminostojen perusteella. Penkissä vika sarja tällä viikolla 7x40kg, ja ohjelman mukaan piti saada enemmän kuin ykkönen. Eli ihan hyvin! (Vaikka ysin nyt oisin ainakin halunnut saada nostetuksi, mut lapojen pito jotenkin petti ja kun varmistajaa ei ollut, niin en uskaltanut enää lähteä kokeilemaan, hmph!).

Dipeissä sen sijaan tein enkkoja, 8-7-7 toistoa kehon painolla ja ysikympin kulmaan saakka! Olin yhtä hymyä kaikki sarjatauot, kun oli niin muikee fiilis :D Viime viikolla dippejä tuli maksimissaan kuusi ja sitä ennen oon rimpuilemalla tehnyt 3-5 toiston sarjoja, jotka nekin on tehnyt tosi tiukkaa. Kehitystä siis tapahtuu!

Lopputreeni sujuikin sitten iloisessa flow'ksikin kutsutussa tilassa ja himassa tein vielä illalla putkirullailua ja venyttelyä parinkymmenen minsan ajan, jotta kylläpä olikin erittäin kiva päivä ollakseen maanantai ;)

Post-workout: kananpojan minuuttipihvi, bataattia ja johanneksia
pakasteesta. Salaattina pitkästä aikaa pinaattia - mä oon ni-in hippi!

Ehdin mä kaffeellakin käydä ja lehteäkin lukea! Nyt oon taas
hetkeksi sivistetty uusimmilla juoruilla ja uutisilla.

Tänään olikin sitten kyykkypäivä. Maksimisarja vyön kanssa 55 kilolla, enkä nyt kuollaksenikaan muista sainko kolme vaiko neljä toistoa kunnes sukat luisti liikaa levypainojen päällä (sitten kun oon rikas, niin hankin ne painonnostokengät kantakorotuksella...) ja paineet karkas jonnekin. Ei siis mikään toivottu tulos, enemmän ois saanut ja pitänyt tulla :/ Mut nöykändyy. Suorin jaloin veto oli seuraavana, jouduin soveltamaan ja tekemään käsipainoilla kun paikat oli varattuina ja teinkin vaihtelun vuoksi pidempää sarjaa, 20kg kässäreillä 2x12 ja yhdistin siihen vielä hip thrusteja pikkutangolla, jossa on tuhottomasti värikkäitä levypainoja ja jonka kokonaispainoa en tiedä. Niitäkin 2x12 kera pitojen yläasennossa. Vatsoja loppuun russian twistien (10kg) ja taljarutistusten verran kolme settiä, kymmenen minsaa crossarilla ja mä olin ihan done.

Aaminaimen tänään. Puuroa, lesitiiniä, raikkua ja mehukeittoa.
Mikrotuotokseksi onnistunut, ei ehtinyt kiehumaan yli!

Tää bloggeri heittelee kuvia minne sattuu, ärsyttävää... Koko ajan saa olla poistamassa väärästä paikkaa ja lisäämässä oikeaan paikkaan. Josko ne nyt ois kohdillaan.

Huomenna levätään salin osalta, mutta jonkun aerobisen ajattelin käydä tekemässä sen kunniaksi, että kortin latausaika loppuu keskiviikkona ja loput kaksi salia on tehtävä uimahallin punttiksella. Torstaina lähetään bilsanryhmän kanssa kolmatta kertaa Turkuun, tällä kertaa tutkimaan meidän risteytettyjen banaanikärpästen pikku jälkeläisiä ♥ Sen jälkeen onkin jo melkeen viikonloppu. Ensi viikolla kirjoitukset, voi apua... Ei stressiä!

No mutta, nyt on pakko lopettaa, heipsulivei!

Urakalla itserakastelua, oman kehityksen pohdintaa ja kuvia

Heikkohermoiset voi lopettaa lukemisen jo heti alkuunsa, sillä tää postaus sisältää paljasta pintaa ;) Nyt ajattelette että omg se rupee nakuileen hyi... En ihan mutta melkein! Siis kehityskuvia tiedossa.

Otin tossa yksi päivä hieman kuvia kunnosta ja vaikken nyt mikään salihirmu tod olekaan saati että olisin missään vaiheessa täysin keskittynyt puhtaaseen kehon muokkaukseen treeneilläni, niin kehitystä on silti tullut ihan mukavasti, omasta mielestäni jopa paljon ottaen huomioon seuraavat seikat:

1. Ruokavalioni ei ole koskaan ollut täysin optimaalinen (joko liikaa tai liian vähän energiaa, vuoroin herkkuja ja vuoroin nälkäpäiviä, lähes poikkeuksetta palkkarin skippaaminen treenin jälkeen, melko usein jopa liian myöhäinen ajankohta treenin jälkeiselle aterialle jne.)

2. Treeneissä en aina ole edes yrittänyt rikkoa ennätyksiäni tai treenannut kovaa, jos ei ole sattunut huvittamaan. Tietty näitä päiviä on aika harvassa nykyään, mutta kuitenkin. Lisäksi ne alkuvaiheen 2009-2010 salitreenit oli semmosta naisille tyypillistä kahden kilon punteilla vääntämistä ja vasta vuoden 2012 alusta olen oikeasti alkanut päästä jyvälle koko touhuun, aloittaen perustreenistä ja lopulta siirtyen saman vuoden kesä-syksy-akselilla voimapainoitteiseen treeniin aina vuoden loppuun saakka. Tämän alkuvuoden taas treenasin peruskuntoa bodailutyyliin (6-)8-15 toistoilla ja helmikuun lopusta aloin taas voimatreenit. Eli aikamoista sekamelskaa on tullut jumppailtua, joten senkään vuoksi en olisi uskonut kehityksen olevan näinkään merkittävää.

No mutta, asiaan...

Eilen patsastelin saunan jälkeen peilin edessä ja ihmettelin, että mulla on tossa perslihaksen sivussa kuoppa. Ei semmosia oo ennen ollut, joten olin vähän että wtf? Noh, hetken googlailtuani (oujees I HAD TO, en voinut elää epätietoisuudessa ja Google tietää kaiken joten) totesin niiden olevan semmosia kuoppia, jotka mulla on näköjään tulleet esille kun rasvaa on lähtenyt alakropasta ja perslihakset piirtyy paremmin esille :D Aika jännittävää. Ja en siis tosiaan tiiraile lihaksistoani joka päivä peilistä, joten tää tuli todellakin yllätyksenä.

Tässä kuvaa tältä päivältä. Kamera peittää loistokkaasti kuoppalöydökseni, mut kyllä se siellä vilahti, uskokaa pois! Tähän väliin sopii todeta, että vähän arastelen näiden kuvien lisäämistä tänne mutta toisaalta: omapa on blogini, saan postata mitä haluan ;) Treeniblogihan tämä pääasiassa kuitenkin on ollut jo pitkän aikaa ja musta treenaamiseen kuuluu olennaisena se kehityksen raportointi, oli se sitten kuvia, toisto- tai kilomääriä tai mitä ikinä. Ja oonhan mä aikaisemminkin postannut tänne kuvan mun hanurista, joten menkööt nyt tälläkin kertaa. Hei vaan kaikille ukilaisille stalkkereille, puspus!

Like I said, en ole varsinaisesti koskaan treenannut pelkän ulkomuotoni vuoksi. Alkuaikoina, syömishäiriön toipumisvaiheessa salitreeni toimi lähinnä kaloreiden kuluttajana. En silloinkaan tosissani uskonut siihen, että treenillä voisi muka oikeesti muokata kroppaa sen näyttävämmin kuin syömättä jättämisellä. Vaan hyvin äkkiä totesin, että aika hakoteillä olin omien ajatusteni kanssa :) Kroppa muuttui, mutta niin muuttui myös mieli. Vaikka vaakalukemiin tuli pari kiloa (ja myöhemmin enemmänkin) lisää, niin pääkopassa naksahti joku ja enää en määritellytkään itseäni vaa'an mukaan. Itsetunto nousi ja hymyilinkin enemmän, koska tunsin oloni paremmaksi kropassani. Kun treenipainoja sai nostaa salilla, tuntui se voima kumpuavan myös arkielämään ja jaksoin paremmin tehdä asioita. Treenaaminen palautti mulle myös sen luonnollisen näläntunteen, jonka olin kadottanut pakkoajatuksien alle. Ymmärsin, että mun kuuluu syödä ja että mä saan syödä.

Kesä 2010 - vuoden alussa/vuoden 2009 lopussa
olin alkanut käymään salilla, vielä se ei tosin näkynyt
ulkoisesti...

Painoa oli kesällä n. 52-53kg ja pituutta se 170cm.
Lihasta ei nimeksikään, mutta rasvaa painosta huoli-
matta melko paljon.

Mulla ei juuri ole kuvia niistä pahimmista ajoista, jolloin paino oli samaa luokkaa kuin näissä kuvissa mutta naamasta näki, että ihan kaikki ei ollut kunnossa... Näissä kesäkuvissa näytän jo ihan terveeltä, mutta silti pään sisällä ne sairaat ajatukset sai välillä liiankin paljon valtaa.

Seuraava kuva tämän vuoden helmikuun lopulta, jostain syystä onnistuin muuttamaan sen mustavalkoiseksi... Selkä on myös saanut jonkinlaista muotoa, vaikka sen treenaaminen onkin mulle hankalaa. Leukoja en muuten edelleenkään taida saada vedettyä yhtään, tai korkeintaan yhden :D Mutta kova on yritys, nyt ne on ihan treeniohjelmassa joten pakkohan niiden on alkaa sujumaan!

helmikuu 2013

Tässä nyt joku arkistojen aarre -vertailukuva vuodelta 2011.
Ihan vertailukelpoisia ei nää asennot oo, mutta uskokaa pois
kun sanon, että tässäkin kuvassa mä _jännitän_ mun selkälihaksia...

Näissä kuvissa taitaa muuten paino olla sama, en oo ihan varma... Mutta ihan sama. Jotain kehitystä on siis näiden kuluneiden vuosien aikana saatu aikaan, vaikkei asenne ole milloinkaan vastannut haartkore potipilteriä. Että niille tiedoksi, jotka luulevat kehon muokkaamisen olevan kovin vaikeaa: ei se ole. Jos mä oon pystynyt siihen näillä lähtökohdilla, ruokavaliolla ja tosissaan treenaamattomuuskausillani, niin tasan kaikki muutkin pystyy!

Semmonen jännä juttu pitää muuten vielä mainita, että alkuvuodesta 2009 muistan 58-kiloisena mitanneeni vyötärönympärykseni. Sitten treenasin, tein juttuja, annoin ajan kulua... Tultiin tähän päivään ja mittasin sen taas. Paino kutakuinkin sama, mutta vyötärönympärys semmoset kuusi senttiä kapeampi.

Että ei lainkaan huonoa kehitystä minusta.

Pitkästä aikaa (taas) päivitystä ja blogihaastekin vielä!

Hello there :DDDdd Postauksen kunniaksi naamakuva
ja pose by kerhoikäinen Anni. Selkeesti malliainesta.

Taas pitkä päivitystauko, sori! Jotenkin nyt tökkii ihan kauheesti tekstin tuottaminen, ei naposta yhtään eikä toisaalta ole hirveesti aikaa keskittyä tuottamaan yhtään mitään järjellistä. Hiihtoloma tuli ja meni, samoin hiihtoloman jälkeinen eka kouluviikko. Lyhyesti kaikkea, mitä on tapahtunut:

- Hierojakäynti, joka taisi ihan tosissaan poikia sen voimanostovalmennuksen, vaikkei ajankohdasta sovittukaan niin varsin myönteinen oli mies asian suhteen kun siitä kyselin :) Pahoja jumeja ei ollut, mutta alaselkä on hiukan ongelmallinen (vasen puoli vahvempi) ja jaloissa pieni pituusero jonkun virheasennon tjsp vuoksi. Mulla on kuulemma tosi hyvin kehittyneet pitkät selkälihakset ollakseni nainen, hihii!

- Yhdet alkoholin huuruiset bailut, joista kotiuduin jo puolilta öin ja joiden jälkeen totesin, että ei alkoholia Annille taas hetkeen. Jos sitä kesällä uudestaan?

- Autokoulun II-vaihe eli liukas rata-ajo, pimeä rata-ajo, arvioiva ajo ja yksi oppitunti. Poliisisedät vippaa uuden kortin postin kautta jossain vaiheessa. Nyt oon virallisesti suorittanut autokoulun kokonaan!

- Banaanikärpästen tutkimista ja risteyttämistä Turun yliopistossa koulun bioteknologian kurssin toimesta. Koko torstaipäivä hujahti bussissa ja labrassa ja samaa kaavaa noudatetaan seuraavat kolme torstaita. En vielä tiedä, diggaanko koko hommasta, mut ei noita voi väliinkään jättää jos haluaa kurssin suorittaa.

- Kevyt viikko hiihtolomalla ja uuden voimajakson eka sykli tällä viikolla, oi ihanuutta ♥ Treenipäiviä on neljä, pääliikkeille omansa + vinopenkkipäivä, joka sisältää myös kapean lattiapenkin. Tuntuu ihan mahtavalta päästä taas nostelemaan kunnon rautoja selkeällä progressiolla, kun viime syksystä lähtien meno on ollut vähän sellasta tavoitteetonta "fiiliksen mukaan"-menemistä. Toki silti on treenattu kunnolla, mutta pääliikkeiden kilomääräisistä nousuista on ollut turha haaveilla.

Näiden lisäksi stressiä YO-kirjoituksista, tulevasta työpaikasta (sain pikaruokalasta duunia!) jonne menen huhtikuun alussa, kouluhommien loppuun saattamisesta, matikan maanantaisesta tentistä ja öö, vähän kaikesta. Hektistä on ollut, ja ainoa asia minkä vuoksi en ole hermoromahdusta vielä saanut on treeni. Niin kauan kun voin treenata, on stressiä helpompi sietää. Silti on pakko myöntää, että aika lähellä henkisten voimavarojen rajoja tässä ollaan :/ Laitoin opolle viestiä ja pyysin, josko saisin ottaa tästä jaksosta yhden kurssin pois ja siirtää sen YO-kokeiden jälkeiselle jaksolle tai heivata kokonaan. Toivottavasti se onnistuu.

Välillä syön näin terveellisesti.

Välillä tuntuu, että mun elämä on rajoittunut liiaksi koulu-treeni-ruoka-lepo-akselille. Kavereita tulee nähtyä harvoin ja vielä harvemmin tulee lähdettyä mihinkään muualle kuin salille tai kouluun. Haluaisin hikoilla ryhmäliikunnassa kavereiden kanssa, käydä uimassa, istua kahviloissa, lähteä leffaan ja vaikka mitä. En vain saa aikaiseksi. Tietty nuo säätkin rajoittaa hiukan täältä landelta kaupunkiin siirtymistä (+rahatilanne, sillä bensa ja huvit maksaa rahaa) mutta pääsyynä olen minä itse. Miten löytää tasapaino hauskanpidon, liikunnan, oman hyvinvoinnin, työn ja opiskelujen välillä? Oi kunpa tietäisin...

Anu heitti mua haasteella, joka oli oikeastaan se syy miksi tänne tulin kirjoittamaan. Haasteessa kuuluu vastata haastajan laatimiin kysymyksiin (5kpl) ja sen jälkeen keksiä omat kysymykset ja haastaa seuraavat pahaa aavistamattomat vastaamaan niihin. Olen pahoillani, mutta nyt en jaksa haastaa ketään enkä jaksa keksiä kysymyksiäkään. Vastatkaa noihin Anun tekemiin, ne on hyviä ;)

No mutta, Anu kysyy, minä vastaan:

1. Millaista musiikkia kuuntelet mieluiten? Muutama esimerkki bändi/artisti?

2. Mikä mielestäsi paras ulkonäöllinen ominasuutesi?

3. Entäs paras asia luonteessasi?

4. Jos saisit muuttaa maailmassa yhden asian, mikä se olisi?

5. Lapsellisin asia mitä teet? Miksi se on sinusta lapsellista?

1. Musalempparit on lähes kaikki raskaampaa heviä, metallia tai rokkia. Gunnarit on jees, samoin Sonata Arctica, Helloween, Stam1na, Lamb of God, Slipknot, Mokoma, Kotiteollisuus, In Flames ja semmosia. Harvemmin tulee enää kuunneltua musiikkia muualla kuin salilla, joten ehkä siksi lista on noinkin "raaka" :D

Alla ehkä maailman voimaannuttavin kappale. Tätä kuunnellessa tulee aina sellanen olo, että pystyy mihin vain.



2. Tukka ja naamaraudat. Ehkä yritän peitellä niillä jotain, ujoutta tai herkkää persoonaa? Niin tai näin, tykkään ulkonäöstäni kyllä muutenkin mutta nää on parhaimpia asioita mussa. Nykyään alkaa kroppakin näyttää silmää miellyttävältä, kun lihakset ovat yhtäkkiä alkaneet erottua paremmin!

3. Vaikka suurimman osan ajasta vihaankin sitä, että olen näin herkkä ja antisosiaalinen ongelmalapsi, niin toisaalta siinä kaikessa hulluudessa piilee myös jotain käsittämättömän hienoa, josta tykkään. Ei mua saisi ikinä mahtumaan normaali lukiolaistyttö-kategoriaan. Ehkä pitää todeta että paras asia luonteessani on persoonallinen psykopaattierakkomielialahäiriöinen uniikkiuteni?

4. Poistaisin normaaliuden käsitteen maailmasta, sillä se on ehkä maailman turhin käsite. Vaikka toki terveyden kannalta välillä hyödyllinenkin, mutta kaikessa abstraktiudessaan se aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä silloin, kun kaikki haluavat "olla normaaleja" ja lopuksi kukaan ei oikeasti tiedä, mikä se normaalin määritelmä tarkalleen edes on.

5. Joskus laitan vanupuikot korviin ja meen siskon luo ja sanon "kato, mä oon alien" :DDd Korvapuikot on mun antennit, joilla vastaanotan signaaleja Marsista kanssalaumalaisiltani. Pienenä tehtiin tota aina, korvapuikkoja kului urakalla... Lapsellista hommaahan tää on täysi-ikäiseltä, mut kun tarkemmin ajattelee niin mitä väliä? Kai sitä joskus saa vähän leikkiä, vaikka ikää olisikin vähän enemmän? ;)